Taimikonhoidon matriisihinnoittelun kannattavuus metsäpalveluyrittäjän näkökulmasta
Koukkari, Antti (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120833711
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena oli yleisesti taimikonhoitokohteiden hinnoittelussa käytetty matriisihinnoittelumalli. Tutkimuskysymyksenä oli selvittää, vastaako matriisihinnoittelu metsäpalveluyrittäjien elinkeinon harjoittamisen vaatimaa kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon yksinyrittäjän tulee laskuttaa työpäivältä taimikonhoidossa, jotta kannattavuuden vaatimalle tasolle päästään. Kolmannen tutkimuskysymyksen perusteella tutkittiin myös, ovatko taimikonhoitokohteet samanarvoisia suhteessa vaativuustasoon ja työkohteiden aikamenekkiin nähden.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tapaustutkimuksena, jossa käytettiin aineistona Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin taimikonhoitokohteita metsänhoitokaudelta 2024. Tutkimus voitiin tehdä kolmen Metsänhoitoyhdistyksen Rovaniemellä toimivan alueurakoitsijan kauden työtuloksen perusteella. Tutkimusaineisto koostui erilaisista taimikoista yhteensä 131 hehtaarista.
Tutkimuksesta selvisi, että nämä kolme yrittäjää onnistuivat tekemään suurilta osin todella kannattavaa liiketoimintaa ja että matriisihinnoittelu pääasiassa tukee yrittäjyyden kannattavuutta. Kuitenkin tuloksista selvisi, että joillakin työmailla saattaa olla kannattavuuden suhteen haasteita. Yrittäjistä kahdelle osui työmaita, joissa kannattavan työn määritelmät eivät täysin täyttyneet.
Tutkimuksen avulla Metsänhoitoyhdistys voi kehittää matriisihinnoitteluaan. Tutkimuksen perusteella myös metsuriyrittäjät voivat tarkastella ja arvioida oman työnsä kannattavuutta Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin työmailla. Opinnäytetyöntekijällä on usean vuoden kokemus metsänhoitopalvelujen tarjoamisesta yrittäjänä. Työllä on työelämälähtöinen tarve, ja aihe pohjautuu toi-meksiantajalta saatuun ideaan. Opinnäytetyössä on käytetty ChatGPT tekoälysovellusta lähdemateriaalin hankkimisen tukena. ChatGPT:tä on käytetty myös kirjoittamisen tukena tilanteissa, joissa olen halunnut tarkistaa oikeinkirjoitusta ja lauserakenteita.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tapaustutkimuksena, jossa käytettiin aineistona Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin taimikonhoitokohteita metsänhoitokaudelta 2024. Tutkimus voitiin tehdä kolmen Metsänhoitoyhdistyksen Rovaniemellä toimivan alueurakoitsijan kauden työtuloksen perusteella. Tutkimusaineisto koostui erilaisista taimikoista yhteensä 131 hehtaarista.
Tutkimuksesta selvisi, että nämä kolme yrittäjää onnistuivat tekemään suurilta osin todella kannattavaa liiketoimintaa ja että matriisihinnoittelu pääasiassa tukee yrittäjyyden kannattavuutta. Kuitenkin tuloksista selvisi, että joillakin työmailla saattaa olla kannattavuuden suhteen haasteita. Yrittäjistä kahdelle osui työmaita, joissa kannattavan työn määritelmät eivät täysin täyttyneet.
Tutkimuksen avulla Metsänhoitoyhdistys voi kehittää matriisihinnoitteluaan. Tutkimuksen perusteella myös metsuriyrittäjät voivat tarkastella ja arvioida oman työnsä kannattavuutta Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin työmailla. Opinnäytetyöntekijällä on usean vuoden kokemus metsänhoitopalvelujen tarjoamisesta yrittäjänä. Työllä on työelämälähtöinen tarve, ja aihe pohjautuu toi-meksiantajalta saatuun ideaan. Opinnäytetyössä on käytetty ChatGPT tekoälysovellusta lähdemateriaalin hankkimisen tukena. ChatGPT:tä on käytetty myös kirjoittamisen tukena tilanteissa, joissa olen halunnut tarkistaa oikeinkirjoitusta ja lauserakenteita.