Lakimuutoksen vaikutukset ESG-vastuullisuusraportointiin : Miten lakimuutos vaikuttaa yrityksiin, jotka jo toteuttavat vastuullisuusraportointia? Vertailu kahden yrityksen välillä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Euroopan unionin kestävyysraportointidirek-tiivin (CSRD) vaikutuksia suomalaisten yritysten ESG-raportointiin. Direktiivin tavoitteena on lisätä raportoinnin vertailtavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kestävyystiedon asemaa taloudellisen raportoinnin rinnalla. Tut-kimus pohjautui ajankohtaiseen sääntelyuudistukseen, joka muuttaa yritysten raportointikäytäntöjä ja strategista johtamista. Tavoitteena oli analysoida, miten CSRD ja ESRS-standardit muokkaavat raportoinnin sisältöä, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia muutos tuottaa sekä miten eri toimialojen yritykset sopeutu-vat uusiin vaatimuksiin. Tarkastelun kohteena oli Neste Oyj:n ja Kesko Oyj:n vertaileva analyysi.

Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina vertaamalla yritysten vuosien 2023 ja 2024 raportteja. Tulosten perusteella CSRD on yhdenmukais-tanut raportoinnin rakennetta ja vahvistanut sen mittariperusteisuutta, varmen-nettavuutta ja digitaalista muotoa. Nesteellä muutos näkyy erityisesti ilmasto- ja päästödatan tarkentumisena, XBRL-raportoinnin käyttöönottona ja hiilineutraa-liustavoitteiden systematisoitumisena. Keskolla keskeisiä muutoksia ovat toimi-tusketjuvastuun syventyminen, auditointikäytäntöjen vahvistuminen ja toimialan riskien näkyvyyden paraneminen. Molemmat yritykset ovat kehittäneet proses-sejaan vastatakseen CSRD:n läpinäkyvyys- ja kontrollivaatimuksiin.

CSRD tuottaa yrityksille haasteita, kuten datan laadun varmistamisen, tietojär-jestelmien kehittämisen ja raportointivastuiden selkeyttämisen, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuksia kilpailuedun vahvistamiseen, sidosryhmäluottamuksen lisäämiseen ja vastuullisuuden syvempään integrointiin strategiaan. Tulokset osoittavat, että CSRD yhdenmukaistaa raportointia, mutta jättää tilaa toimiala-kohtaisille painotuksille.

Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, miten suomalaiset suuryritykset sopeutu-vat sääntelymuutokseen ja miten raportoinnin sisältö, rakenne ja prosessit muuttuvat ensimmäisen soveltamisvuoden aikana. Dokumenttianalyysi osoittau-tui toimivaksi menetelmäksi, ja jatkossa aihetta voidaan täydentää esimerkiksi haastatteluilla tai sisäisten prosessien tarkastelulla.