Haastavien tilanteiden kirjaaminen työssä kehitysvammaisten ja autismikirjon häiriön henkilöiden kanssa

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee haastavien tilanteiden kirjaamista kehitysvammaisten ja autismikirjon häiriön henkilöiden kanssa tehtävässä vammaistyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda kokonaiskuva haastavien tilanteiden tulkinnasta ja kirjaamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten valmiuksia kirjata haastavia tilanteita johdonmukaisesti, eettisesti ja asiakkaan oikeuksia kunnioittaen. Opinnäytetyö toteutui työelämälähtöisenä tutkivana kehittämistyönä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi kirjaamisen laatua ja johdonmukaisuutta vahvistava opas.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu aiheeseen liittyvästä keskeisestä lainsäädännöstä, kuten sosiaalihuollon asiakaslaista, sosiaalihuoltolaista, vammaispalvelulaista ja kehitysvammaisten erityishuoltolain säädöksistä, sekä THL:n sosiaalihuollon kirjaamisohjeesta. Lisäksi tietoperustana hyödynnettiin kahta ajankohtaista selvitystä kirjaamisen kuormittavuudesta ja vammaissosiaalityön harkinnasta, sekä Kaisa Kuparin pro gradu - tutkielmaa kehitysvammaisten henkilöiden haastavaa käyttäytymistä käsittelevistä lehtiartikkeleista. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina, jonka teemat johdettiin tutkimuskysymyksestä – ”Millaisia määritelmiä ja kirjaamiskäytäntöjä vammaistyön asiantuntijat käyttävät kuvatessaan haastavaa käyttäytymistä kehitysvamma-autismikirjon häiriön henkilöistä?”.

Aineistoanalyysin tulosten mukaan kirjaamiskäytännöt olivat osin epäyhtenäisiä, ja niissä korostui toteava raportointi ilman syy–seuraussuhteiden avaamista. Asiakkaan osallistuminen kirjaamiseen oli satunnaista, vaikka se on olennainen osa laadukasta ja asiakaslähtöistä työtä. Tulokset osoittavat, että kirjaamisen laadun parantamisessa keskeistä on yhteinen ymmärrys kirjaamisen tarkoituksesta, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen osallistamisen myötä, sekä yhtenäiset rakenteet ja ohjeet. Kehittämistyön tuotoksena syntynyt opas tarjoaa työntekijöille välineitä kirjaamisen selkeyttämiseen ja asiakaslähtöisen kirjaamiskulttuurin vahvistamiseen. Työn tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää asiakastyössä, perehdytyksessä ja työyhteisön kehittämisessä.