Optimization of Enzyme-Linked Immunosorbent Assay (ELISA) Format Utilizing SpyTag/SpyCatcher- Interaction To Capture Mammalian Cell-Expressed Protein Antigens
Lämsä, Sari-Anna (2025)
Lämsä, Sari-Anna
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121034500
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli optimoida ELISA (entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys) -formaatti, joka hyödyntää SpyTag/SpyCatcher-vuorovaikutusta nisäkässoluissa tuotettujen rekombinanttiproteiiniantigeenien immobilisoimiseksi. Tämä lähestymistapa tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle vasta-ainepohjaiselle immobilisoinnille ja mahdollistaa uusien, puhdistamattomien antigeenien tunnistamisen ilman validoituja vasta-aineita. HEK293T-soluja käytettiin proteiinien ilmentämiseen, ja optimaalinen inkubointiaika määritettiin tarkastelemalla kohdeantigeenin ja kokonaisproteiinin välistä suhdetta.
ELISA-optimoinnissa keskityttiin testaamaan muuttujia mikrolevyjen päällystämisessä SpyCatcherilla sekä epäspesifisten sitoutumiskohtien blokkaamiseen. Kokeissa verrattiin käytettyjä reagensseja ja materiaaleja, inkubointiaikoja ja -lämpötiloja, SpyCatcher-pitoisuuksia sekä antigeenilysaattien laimennussuhteita. Käytettyjen vasta-aineiden spesifisyyttä ja taustasignaalin tasoa arvioitiin, jotta voitiin erottaa analyyttispesifinen signaali epäspesifisestä sitoutumisesta.
Parhaat tulokset saavutettiin, kun kaivot päällystettiin karbonaatti–bikarbonaattipuskurilla, jossa on 2 µg/ml SpyCatcheriä, inkuboimalla levyjä +37 °C:ssa 1,5 tunnin ajan ja blokkaamalla kaivot maitojauheella. Nämä olosuhteet vähensivät taustasignaalia ja paransivat spesifisen signaalin havaitsemista. Kehitetty menetelmä tarjoaa käytännöllisen työkalun patogeeniantigeenien tunnistamiseen ja vasta-ainereaktioiden tutkimiseen erityisesti tilanteissa, joissa validoituja vasta-aineita ei ole saatavilla.
ELISA-optimoinnissa keskityttiin testaamaan muuttujia mikrolevyjen päällystämisessä SpyCatcherilla sekä epäspesifisten sitoutumiskohtien blokkaamiseen. Kokeissa verrattiin käytettyjä reagensseja ja materiaaleja, inkubointiaikoja ja -lämpötiloja, SpyCatcher-pitoisuuksia sekä antigeenilysaattien laimennussuhteita. Käytettyjen vasta-aineiden spesifisyyttä ja taustasignaalin tasoa arvioitiin, jotta voitiin erottaa analyyttispesifinen signaali epäspesifisestä sitoutumisesta.
Parhaat tulokset saavutettiin, kun kaivot päällystettiin karbonaatti–bikarbonaattipuskurilla, jossa on 2 µg/ml SpyCatcheriä, inkuboimalla levyjä +37 °C:ssa 1,5 tunnin ajan ja blokkaamalla kaivot maitojauheella. Nämä olosuhteet vähensivät taustasignaalia ja paransivat spesifisen signaalin havaitsemista. Kehitetty menetelmä tarjoaa käytännöllisen työkalun patogeeniantigeenien tunnistamiseen ja vasta-ainereaktioiden tutkimiseen erityisesti tilanteissa, joissa validoituja vasta-aineita ei ole saatavilla.
