Paalulaatta pientalossa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan paalulaatan soveltuvuutta pientalon perustamisratkaisuksi käytännön rakennuskohteen kautta. Tutkimuskohteena oli Espoon Kurttilaan rakennettu kaksikerroksinen paritalo, jonka tontin maaperän olosuhteet edellyttivät paaluperustusta. Kohteen toteutus tarjosi mahdollisuuden arvioida paalulaatan toimivuutta vaihtoehtona yleisemmin käytetylle tuulettuvalle paalusokkeli-ontelolaatta-alapohjalle.

Työssä kuvataan paalulaatan toteutuksen eri työvaiheet, kuten pohjatyöt, paalutus, muottityöt, raudoitus ja betonointi. Lisäksi pohditaan paalulaatan etuja ja haasteita.

Tulosten perusteella paalulaatan merkittävimmät edut ovat matala perustamissyvyys, kylmäsillat minimoiva yhtenäinen rakenne ja sen toteutettavuus ahtaissa työmaaolosuhteissa ilman raskaita nostoja. Ratkaisu mahdollisti myös viettoviemäröinnin ilman pumppaamoa, mikä pienensi kustannuksia.

Haasteiksi havaittiin työmaan pidempi perustusaika sekä betonilaatan kuivumisajan pituus, joka voi muodostua aikataululliseksi rajoitteeksi. Kaksoislaattarakenne on perinteisesti luokiteltu riskirakenteeksi, mutta tässä kohteessa riskitekijät pystyttiin minimoimaan nykyaikaisilla materiaalivalinnoilla ja putkien suojauksella.

Johtopäätöksenä todetaan, että paalulaatta soveltuu hyvin pehmeikköalueiden pientalojen perustukseksi ja tarjoaa kustannus- ja toteutusetuja verrattuna ontelolaatta-alapohjaan. Sen käyttö voisi yleistyä, mikäli sen toimivuudesta kertyy lisää käytännön kokemuksia ja referenssejä.

The thesis examines the suitability of a piled slab foundation as a foundation solution for small residential buildings through a practical construction project. The case study is a two-storey semi-detached house built in Kurttila, Espoo, where the soil conditions required a pile-supported foundation. The implementation of the project provided an opportunity to evaluate the performance of a piled slab as an alternative to the more commonly used ventilated pile–beam and hollow core slab foundation system.

The thesis describes the various construction stages of the piled slab, including earthworks, piling, formwork, reinforcement and concreting. In addition, the advantages and challenges of the piled slab are discussed.

Based on the findings, the most significant benefits of the piled slab are its shallow foundation depth, a uniform structure that minimises thermal bridging, and its feasibility on confined plots without the need for heavy lifting. The solution also made it possible to use gravity drainage without a pumping station, which reduced costs.

The challenges identified were the longer construction time for the foundation stage and the lengthy drying period of the concrete slab, which can become a scheduling constraint. The double-slab structure is traditionally classified as a risk structure, but in this case the risks were mitigated through modern material choices and protective installations for water and sewer pipes.

In conclusion, the piled slab foundation is well suited for small residential buildings on soft soil areas and provides cost and construction advantages compared to foundations based on hollow core slabs. Its use could become more common as more practical experience and reference projects accumulate.