Three Approaches to Singing Practice

Abstract

This thesis investigates singing practice in pop music from three perspectives: sound, physiology, and an emotion-based approach. The sound-based approach relies on the Complete Vocal Technique, the physiology-based perspective on the Estill Voice Training model, and the emotion-based approach on Tua Hakanpää’s doctoral dissertation Emotion expression in the singing voice – Testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities (2019). In this master’s thesis, singing practice is investigated through the author’s own experiences, utilising autoethnography as the methodology.

Firstly, this thesis examines how singing can be approached through sound-based, physiology-based, and emotion-based methods, and how these approaches contribute to my development as a singer. Secondly, the thesis focuses on how musical elements, such as rhythm, melody, phrasing, lyrics, tone, and dynamics, can be incorporated into the author’s singing practice. Thirdly, the study examines how personal experiences and singing habits have shaped the author’s practice habits. The theoretical framework consists of relevant literature, notes from singing lessons, and reflections on the author’s own practice.

The findings suggest that singing is a multidimensional phenomenon in which three approaches intertwine, supporting the singer’s development. Musical elements are always present and connect all three approaches. The study concludes that personal experiences and habits play a significant role in shaping your singing style, but this can be continuously developed and refined.

A key challenge identified in this study was the time limitation: there were only five singing lessons for each approach, and this could have been studied in greater depth. Nonetheless, the study provided an important tool for professional growth and expertise as a singer.

Tässä opinnäytetyössä tavoitteenani on tutkia pop/jazz laulamisen harjoittelua kolmesta eri näkökulmasta – soundipohjaisesta, fysiologisesta ja tunnepohjaisesta. Soundipohjainen näkökulma perustuu tässä opinnäytetyössä Kokonaisvaltaisen äänenkäytön tekniikkaan (CVT). Fysiologinen näkökulma perustuu Estill Voice Training-malliin. Tunnepohjainen näkökulma perustuu Tua Hakanpään väitöskirjaan Emotion Expression in Singing Voice – Testing a parameter modulation technique for improving communication of emotions through voice qualities (2019). Tutkin laulamisen harjoitteluani autoetnografisella otteella.

Opinnäytetyössä tarkastelen laulamisen harjoittelua kolmen pääasiallisen tutkimuskysymyksen avulla. Ensiksi tutkin, miten voin tarkastella oman laulamisen harjoittelua kolmesta eri näkökulmasta – soundipohjaisesta, fysiologisesta sekä tunnepohjaisesta ja miten tämä kehittää minua laulajana. Toiseksi tarkastelen, miten musiikilliset elementit, kuten rytmi, dynamiikka, lyriikka, fraseeraus, äänensävy ja melodia ilmenevät jokapäiväisessä harjoittelussani. Kolmanneksi pohdin, miten omat henkilökohtaiset tottumukseni ja kokemukseni ovat muovanneet omaa harjoitteluani.

Tietoperustassa hyödynnän kirjallisuutta, laulutuntien muistiinpanoja sekä muistiinpanoja omasta harjoittelusta. Tulokset osoittavat, että laulaminen on minulle kolmiulotteinen ilmiö, jossa soundipohjainen, fysiologinen ja tunnepohjainen näkökulma yhdistyvät muodostaen kokonaisuuden, joka tukee laulajana kehittymistä. Toisena johtopäätöksenä huomasin, että musiikilliset elementit ovat aina läsnä ja kietoutuvat kaikkiin kolmeen lähestymistapaan. Kolmantena johtopäätöksenä havaitsin, että omilla kokemuksillani ja tottumuksillani on iso rooli siinä, minkälainen laulaja olen, mutta voin myös jatkuvasti muokata niitä haluamaani suuntaan.

Keskeiseksi haasteeksi totesin tutkimuksen ajallisen rajallisuuden. Laulutunteja olisi tarvittu enemmän, jotta näkökulmia olisi voinut tutkia perusteellisemmin. Tutkimus loi kuitenkin tärkeän perustan omalle laulajan ammatilliselle kehitykselle ja asiantuntijuudelle.