Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vammaispalveluissa käytettävien sähköisten palveluiden saavutettavuus täysi-ikäisen kehitysvammaisen näkökulmasta

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee Etelä-Karjalan hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä kehitysvammaisten aikuisten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin alueen digipalvelut vastaavat kehitysvammaisten käyttäjien tarpeisiin sekä tuottaa tietoa saavutettavuuden ja osallisuuden edistämiseksi tulevassa kehittämistyössä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen teemahaastatteluja ja systemaattista havainnointia. Tutkimukseen osallistui kuusi kehitysvammaista aikuista, jotka testasivat vammaispalveluihin liittyviä sähköisiä hakemuksia ja palautekanavia. Aineiston analyysin tuloksena muodostui neljä keskeistä teemaa: käytettävyys ja tekninen toimivuus, saavutettavuus ja esteettömyys, tuki ja oppiminen sekä osallisuus ja tasa-arvo.

Tulosten perusteella digipalveluiden perustoiminnot, kuten kirjautuminen ja palautteen lähettäminen, onnistuivat osittain, mutta palvelut olivat usein vaikeasti löydettäviä ja ymmärrettäviä ilman apua. Haastateltavat korostivat selkokielisen sisällön, visuaalisten ohjeiden ja ääneenlukuominaisuuksien merkitystä. Henkilökohtainen tuki ja digiosaamisen vahvistaminen nousivat keskeisiksi edellytyksiksi palveluiden hyödyntämiselle. Lisäksi osallistujat toivoivat tulevansa huomioiduiksi tasavertaisina käyttäjinä palveluiden suunnittelussa.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että todellinen saavutettavuus ei synny pelkästään teknisten parannusten avulla. Se edellyttää kielellistä selkeyttä, visuaalista tukea ja käyttäjien osallistamista suunnitteluprosesseihin. Digitaalisen yhdenvertaisuuden edistäminen vaatii palvelujen kehittämistä yhteistyössä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa, jotta digitalisaatio vahvistaa eikä rajoita heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan.

This thesis explores the accessibility and usability of digital services within the Wellbeing services county of South Karelia, Finland, focusing on the experiences of adults with intellectual disabilities. The purpose of the study was to assess how well the current digital services meet the needs of this user group and to provide insights for future development of accessible and inclusive solutions.

This research employed a qualitative approach using thematic interviews and systematic observation. Six adults with intellectual disabilities participated in the study, testing electronic application forms and feedback channels related to disability services. The collected data were analyzed to identify four main themes: usability and technical functionality, accessibility and inclusiveness, support and learning, and inclusion and equality.

The findings of this study indicate that while certain basic digital functions, such as logging in or submitting feedback, were manageable, many services remained difficult to locate and understand without assistance. Participants highlighted the need for plain language, clear visual instructions, and functioning text-to-speech tools. Personal support and digital training were seen as essential for meaningful participation. Furthermore, respondents expressed a strong desire to be acknowledged as equal users in digital service design and development.

The study concludes that true accessibility cannot be achieved through technical improvements alone. It requires linguistic clarity, visual support, and user participation in design processes. To promote digital equality, services must be developed collaboratively with people with disabilities, ensuring that digitalization strengthens rather than limits their social inclusion.