Lähi- ja sairaanhoitajien kokemuksia näytteenoton perehdytyksestä

Abstract

Kliinisten laboratorioiden näytteenotossa otetaan esimerkiksi veri- ja virtsanäytteitä sekä tehdään sydänfilmitutkimuksia. Näytteenotto kliinisessä laboratoriossa on keskeinen osa laboratoriotutkimusprosessia ja potilaan hoitoa, sillä se vaikuttaa merkittävästi laboratoriotutkimustulosten luotettavuuteen ja sitä kautta myös potilasturvallisuuteen. Suomessa näytteenottoon osallistuu yhä useammin myös sairaanhoitajat ja lähihoitajat, mikä lisää laadukkaan ja systemaattisen perehdytyksen merkitystä, koska näytteenotto ei välttämättä kuulu heidän ydintehtäviinsä eikä koulutusohjelmiinsa yhtä laajasti kuin bioanalyytikoilla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksia perehdytyksestä kliinisen laboratorion näytteenottotyöhön ISLAB, Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän, Pohjois-Savon toiminta-alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää kliinisen laboratorion näytteenoton perehdytysprosessia niin, että se tukee henkilöstön osaamisen vahvistumista, potilasturvallisuuden toteutumista sekä hoidon yhdenmukaisuutta. Lisäksi tavoitteena oli parantaa asiakaskokemusta varmistamalla ammattitaitoinen, luotettava ja potilasta kunnioittava näytteenotto.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena Webropol-ohjelman avulla. Kyselylomake laadittiin kirjallisuuden ja toimeksiantajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kysely sisälsi taustatietoja kartoittavia kysymyksiä sekä kysymyksiä perehdytyksen toteutumisesta ja kehittämistarpeista. Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa perehdytyksen nykytilasta ja henkilöstön kokemuksista. Tuloksia voidaan hyödyntää perehdytysmateriaalien kehittämisessä, ohjauksen yhtenäistämisessä ja uusien työntekijöiden tukemisessa. Tutkimuksen tulosten perusteella lähi- ja sairaanhoitajat kokivat perehdytyksen näytteenotossa pääosin hyödylliseksi ja selkeäksi, mutta kehittämistarpeita ilmeni erityisesti itseluottamuksen vahvistamisessa ja perehdytys materiaalien laadussa.

Aineiston pienuuden (n=10) vuoksi tuloksia voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muissa terveydenhuollon organisaatioissa. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää, voidaanko perehdytyksellä vaikuttaa työn laatuun ja potilasturvallisuuteen.