Peruskoulun opettajien palautuminen
Kosonen, Severi (2025)
Kosonen, Severi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135163
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135163
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten peruskoulun opettajat palautuvat työstä ja millaiset tekijät vaikuttavat heidän palautumiseensa. Aihe on ajankohtainen, sillä opettajien kuormitus on kasvanut ja palautumisen riittävyys on keskeinen tekijä työhyvinvoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä opettajien palautumisen arjesta ja tuoda esiin tekijöitä, jotka joko tukevat tai haastavat palautumista. Tutkimuskysymykset kohdistuivat siihen, millä tavoin opettajat palautuvat ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän palautumiseensa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kuudelta peruskoulun opettajalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Laadullinen lähestymistapa mahdollisti palautumisen tarkastelun opettajien omien kokemusten kautta.
Tulosten perusteella opettajien palautuminen rakentui pääasiassa vapaa-ajan ympärille ja oli luonteeltaan yksilöllistä. Palautumista haastoi erityisesti työn kuormituksen kasvu, rajojen hämärtyminen ja työpäivien intensiivisyys, kun taas työyhteisön tarjoama sosiaalinen tuki näyttäytyi merkittävänä voimavarana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien palautuminen ei ole pelkästään yksilöllisten valintojen varassa, vaan siihen vaikuttavat keskeisesti myös työn rakenteet ja arjen toimintatavat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kuudelta peruskoulun opettajalta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Laadullinen lähestymistapa mahdollisti palautumisen tarkastelun opettajien omien kokemusten kautta.
Tulosten perusteella opettajien palautuminen rakentui pääasiassa vapaa-ajan ympärille ja oli luonteeltaan yksilöllistä. Palautumista haastoi erityisesti työn kuormituksen kasvu, rajojen hämärtyminen ja työpäivien intensiivisyys, kun taas työyhteisön tarjoama sosiaalinen tuki näyttäytyi merkittävänä voimavarana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opettajien palautuminen ei ole pelkästään yksilöllisten valintojen varassa, vaan siihen vaikuttavat keskeisesti myös työn rakenteet ja arjen toimintatavat.
