Työn kuormittavuus : ravintola X:n salityöskentelyssä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ravintola x:n työn kuormittavuutta salityöskentelyssä, selvittää mistä kuormitusta syntyy ja hakea niihin kehitysideoita sekä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa ravintolan salissa työskentelevien työhyvinvointia ja työn kuormittavuutta.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin peruskäsitteistä ja työn kuormittavuuden eri osa-alueista. Osa-alueisiin kuuluu fyysinen kuormittavuus, psykososiaalinen kuormittavuus ja esihenkilön- sekä työyhteisöilmapiirin vaikutus työhyvinvointiin. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin lyhyesti läpi työterveyden ja työsuojelun osuutta työn kuormittavuudessa. Viitekehyksessä kuvattiin myös keinoja hallita ja vähentää työn kuormittavuutta.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui neljä henkilöä ja tutkimus suoritettiin heidän työpaikalla.

Tutkimuksen tulokset olivat melko yhteneväisiä. Tuloksista saatiin hyvää dataa ravintolan salin työn kuormittavuuden tekijöistä, nykytilasta, kehitettävistä kohdista sekä kuormitusta vähentävistä tekijöistä. Työn kuormittavuutta koettiin fyysisellä ja psykososiaalisella tasolla. Työntekijät kokivat taukojen vähyyttä ja työmäärän liiallisuutta. Fyysistä kuormittavuutta tulee eritoten jalkoihin. Vastuualueiden jaossa on koettu epäselvyyttä ja työpaikan keskinäisessä viestinnässä on ollut puutteita. Psykososiaaliselta puolelta työ koetaan ajoittain hyvin kiireiseksi ja jokainen on kohdannut epäasiallista asiakaskäyttäytymistä. Työyhteisöilmapiiri koettiin hyväksi ja motivoivaksi. Esihenkilön koettiin olevan lähestyttävä, kaikkia tasapuolisesti kohteleva ja ongelmatilanteisiin puuttuva. Työvuorojen suunnittelun ja niiden muokkaamisen koettiin olevan hyvin joustavaa. Haastateltavat toivoivat enemmän taukoja vuoroihin, henkilökunnan lisäämistä kiireisiin päiviin, vuorovastaava käytännön selkeyttämistä jokaiselle työntekijälle, tasaista töiden jakamista, laajempaa osastojen välistä perehdyttämistä ja tarkkuutta viestintään.

Tutkimuksen tuloksia käytiin yhdessä läpi ravintolapäällikön kanssa. Päällikkö paneutui ilmenneisiin ongelmakohtiin ja kehitysehdotuksiin. Suurinta osaa toiveista ja kehitysehdotuksista oli mahdollisuus toteuttaa sekä kehittää jatkossa. Esille tulleista ongelmista oli jo opinnäytetyön tekemisen aikana ruvettu korjaamaan ja muita esille tulleita ongelmia korjataan tulevaisuudessa. Tutkimus oli tärkeä ravintola x:n työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.