Millaiset työsuhde-edut motivoivat parhaiten?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa toimeksiantaja X henkilöstön kokemuksia nykyisistä työsuhde-eduista ja palkitsemisen muodoista sekä, selvittää millaisia kehitystoiveita työntekijöillä on tulevaisuutta ajatellen. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa ne edut, joita henkilöstö pitää kaikkein merkityksellisimpinä, sekä tarkastella, millaisilla etuuksilla voidaan erityisesti tukea työhyvinvoinnin vahvistumista. Tutkimusta ohjasivat kysymykset ”mitkä työ-suhde-edut ja palkitsemisen muodot koetaan motivoivimmiksi” ja ”millaisilla etuuksilla työhyvinvointia voidaan lisätä?”.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä mixed methods- lähestymistavalla, jossa yhdistyivät määrällinen ja laadullinen aineistonkeruu ja -analyysi. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka sisälsi sekä numeerisia arvioita etuuksien koetusta tärkeydestä että avoimia kysymyksiä henkilöstön kehitysehdotuksista. Menetelmän valintaa perusteli sen tarjoama käytännön hyödynnettävyys, sillä tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle selkeä, päätöksentekoa tukeva kokonaiskuva henkilöstön tarpeista.

Tulosten perusteella motivoivimmat työsuhde-edut olivat molemmissa henkilöstöryhmissä sellaisia, jotka vaikuttavat suoraan työntekijän arkeen ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kannalta toivotuimmiksi ratkaisuiksi nousivat erityisesti liikuntaan, palautumiseen ja työmatkoihin liittyvät etuudet, kuten kuntobonus, liikunta- ja kulttuuriedun laajentaminen ja työmatkatuki julkiseen liikenteeseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimeksiantaja yrityksen tulisi jatkossa keskittyä sellaisten työsuhde-etuuksien kehittämiseen, jotka näkyvät konkreet-tisina hyötyinä työntekijän arjessa ja tukevat työssä jaksamista. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilöstö arvostaa etuja, joilla on suora ja välitön vaikutus päivittäiseen hyvinvointiin ja työn sujuvuuteen. Näihin etuuksiin panostaminen voi siten merkittävästi vahvistaa henkilöstön motivaatiota ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia.

The purpose of this thesis was to examine client x employees’ experiences with current employment benefits and reward practices, as well as to identify their expectations for future development. The study aimed to determine which benefits are perceived as most meaningful by staff and to explore how specific benefits can enhance overall workplace well-being. The research was guided by two key questions: “Which employment benefits and forms of reward practices are perceived as most motivating?” and “What types of benefits can strengthen employee well-being?”.

The study employed a mixed-methods approach, combining quantitative and qualitive data collection and analysis. Data were gathered through an online survey that included both numerical assessments of the perceived importance of various benefits and open-ended questions regarding employees’ development suggestions. The methodological choice was justified by its practical applicability, as the objective was to provide the commissioning organization with a clear, decision-supportive overview of personnel needs.

The findings indicate that the most motivating benefits across both staff groups were those that directly influence employees’ daily lives and personal well-being. Benefits related to physical activity, recovery and commuting- such as fitness bonuses, the expansion of sports and cultural benefits, and subsidies for public transport- emerged as the most desirable means of supporting workplace well-being.

In conclusion, the results suggest that the client should prioritize the development of employee benefits that offer concrete, everyday advantages and promote employees’ capacity to cope at work. The study demonstrates that personnel value benefits with an immediate and tangible impact on daily well-being and work efficiency. Investing in such benefits can substantially strengthen employee motivation and overall workplace well-being.