Suuntakuvion vaikutus mikrofonien ja lavamonitorien väliseen akustiseen kiertoon
Ylianttila, Joose (2025)
Ylianttila, Joose
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121135124
Tiivistelmä
Akustinen kierto on riskinä aina, kun kaiuttimesta toistetaan samassa tilassa olevan mikrofonin tuottamaa signaalia. Tämä on epätoivottua, sillä se häiritsee työskentelyä tai esitystä ja pahimmassa tapauksessa vahingoittaa sekä käytössä olevia laitteita, että samassa tilassa olevien ihmisten kuuloa pysyvästi. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka akustisen kierron riskiä voi minimoida käyttämällä suuntaavia mikrofoneja.
Opinnäyte pohjustetaan teoriaosuudella, jossa tutkitaan mikrofonien ja kaiuttimien tärkeitä ominaisuuksia, sekä ääntä fysikaalisena ilmiönä. Teoriapohja on koottu ala suomenkielisestä sekä englanninkielisestä kirjallisuudesta. Äänijärjestelmät ja niissä käytettävät laitteet voivat olla monimutkaisia, joten on hyvä tuntea äänen perusteet ja käytettävien laitteiden toimintaperiaatteet ja ominaisuudet hyvin, jotta järjestelmän saa toimimaan halutusti.
Työn case-esimerkissä tehdään mittauksia, joilla tutkitaan mikrofonin kolmen eri suuntakuvion vaikutusta äänijärjestelmän kiertoherkkyyteen live-esitystä simuloivassa tilanteessa. Hertta ja superhertta ovat yleisesti käytettyjä suuntaavia mikrofonien suuntakuvioita, joten on hyvä tietää millä suuntakuvion ja mikrofonin asennon yhdistelmällä on mahdollista minimoida akustisen kierron riski parhaiten. Näitä suuntakuvioita verrataan pallokuvioiseen mikrofoniin, jotta suuntakuvion tuomia hyötyjä voidaan arvioida paremmin.
Mittausten tuloksista voidaan nähdä, että käyttämällä suuntaavaa mikrofonia yhdistettynä oikean mikrofoniasennon kanssa, voidaan järjestelmässä saavuttaa noin seitsemästä (7) yhteentoista (11) desibeliä korkeampi taso ennen akustista kiertoa, verrattuna pallokuvioiseen mikrofoniin. Saavutettu hyöty on huomattava ja se voi olla ratkaiseva tekijä onnistuneen tapahtuman luomisessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suuntaavien mikrofonien käyttö on suositeltavaa esitystilanteessa.
Opinnäyte pohjustetaan teoriaosuudella, jossa tutkitaan mikrofonien ja kaiuttimien tärkeitä ominaisuuksia, sekä ääntä fysikaalisena ilmiönä. Teoriapohja on koottu ala suomenkielisestä sekä englanninkielisestä kirjallisuudesta. Äänijärjestelmät ja niissä käytettävät laitteet voivat olla monimutkaisia, joten on hyvä tuntea äänen perusteet ja käytettävien laitteiden toimintaperiaatteet ja ominaisuudet hyvin, jotta järjestelmän saa toimimaan halutusti.
Työn case-esimerkissä tehdään mittauksia, joilla tutkitaan mikrofonin kolmen eri suuntakuvion vaikutusta äänijärjestelmän kiertoherkkyyteen live-esitystä simuloivassa tilanteessa. Hertta ja superhertta ovat yleisesti käytettyjä suuntaavia mikrofonien suuntakuvioita, joten on hyvä tietää millä suuntakuvion ja mikrofonin asennon yhdistelmällä on mahdollista minimoida akustisen kierron riski parhaiten. Näitä suuntakuvioita verrataan pallokuvioiseen mikrofoniin, jotta suuntakuvion tuomia hyötyjä voidaan arvioida paremmin.
Mittausten tuloksista voidaan nähdä, että käyttämällä suuntaavaa mikrofonia yhdistettynä oikean mikrofoniasennon kanssa, voidaan järjestelmässä saavuttaa noin seitsemästä (7) yhteentoista (11) desibeliä korkeampi taso ennen akustista kiertoa, verrattuna pallokuvioiseen mikrofoniin. Saavutettu hyöty on huomattava ja se voi olla ratkaiseva tekijä onnistuneen tapahtuman luomisessa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suuntaavien mikrofonien käyttö on suositeltavaa esitystilanteessa.
