Kun hoito ohjaa syömistä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus raskausdiabeteksen ruokavaliohoidon vaikutuksesta ruokasuhteeseen

Abstract

Ruokavaliohoito on raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten raskausdiabeteksen ruokavaliohoito vaikuttaa ruokasuhteeseen. Työn tavoitteena on lisätä tietoisuutta raskausdiabeteksen ruokavaliohoidon vaikutuksesta raskausdiabeetikon ruokasuhteeseen. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten raskausdiabeteksen ruokavaliohoito vaikuttaa ruokasuhteeseen? Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin Cinahl Ultimate- ja PubMed-tietokannoista, ja tiedonhaussa hyödynnettiin MeSH-asiasanoja, jotka liittyivät raskausdiabetekseen, ruokavaliohoitoon ja ruokasuhteeseen. Mukaan otettiin vertaisarvioidut, alle kymmenen vuotta vanhat tutkimukset, jotka käsittelivät raskausdiabeteksen ruokavaliohoidon ja ruokasuhteen välistä yhteyttä. Lisäksi tiedonhakua täydennettiin manuaalisilla hauilla. Lopulliseen aineistoon valikoitui 12 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla, ja siitä nousi esiin kaksi pääteemaa: syömiskäyttäytymisen muutokset sekä ruokasuhteeseen kohdistuvat psykososiaaliset vaikutukset. Tulosten perusteella ruokavaliohoidolla on merkittäviä vaikutuksia ruokasuhteeseen. Monilla odottajilla ruokavaliohoito johti syömisen ylikontrollointiin, ruoan rajoittamiseen sekä syyllisyyden, häpeän ja epäonnistumisen tunteisiin. Syömistä leimasivat jatkuva kontrolli sekä pelko korkeista verensokeriarvoista ja sikiön koosta. Toisaalta diagnoosi tarjosi joillekin mahdollisuuden myönteiseen elämäntapamuutokseen ja lisäsi motivaatiota tehdä terveellisiä valintoja. Psykososiaalisella tasolla ruokavaliohoito lisäsi ahdistusta, stressiä ja sosiaalista vetäytymistä, mutta vertaistuki, puolison osallistuminen ja laadukas potilasohjaus edistivät hoitoon sopeutumista. Epäjohdonmukaiset ohjeet ja hoitohenkilöstön vähäinen tuki puolestaan lisäsivät turhautumista. Tuloksista ilmeni myös, että negatiiviset kokemukset vaikuttivat joidenkin kohdalla lisääntymisterveyteen, sillä ne saattoivat vähentää halua hankkia lisää lapsia tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin eettisesti TENK:n ja ARENE:n ohjeiden mukaisesti. Prosessi vahvisti tekijän tutkimuksellista ja ammatillista osaamista, erityisesti näyttöön perustuvan hoitotyön, tutkimusaineiston kriittisen arvioinnin ja potilasohjauksen kehittämisen näkökulmista. Tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä hoitotyössä, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksissa sekä Syömishäiriöliiton koulutustoiminnassa tietoisuuden lisäämiseksi raskausdiabeteksen ruokavaliohoidon vaikutuksista ruokasuhteeseen.