UX-suunnittelijan ammatillinen kehittyminen ohjelmistokehityksen arjessa
Savolainen, Santeri (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435977
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin UX-suunnittelijan ammatillista kehittymistä ohjelmistotalossa. Työ toteutettiin päiväkirjamuotoisena seurantaraporttina, jonka tavoitteena oli kuvata ja analysoida suunnittelijan työnkuvaa, osaamista sekä kehittymistä kahdeksan viikon ajalta.
Työssä rajattiin tarkastelun kohteiksi käyttäjälähtöinen suunnittelu, saavutettavuus ja mobiilisovellusten suunnitteluperiaatteet. Tietoperustana hyödynnettiin käyttäjäkokemuksen, saavutettavuuden ja mobiilikäytettävyyden keskeisiä teoksia sekä ajankohtaisia artikkeleita.
Seurantajakso toteutettiin viikoittaisten päiväkirjamerkintöjen avulla, joissa kuvattiin päivän tavoitteet, päivittäiset tehtävät, havaitut haasteet ja syntyneet ratkaisut. Viikoittaisissa analyyseissä arvioitiin oppimista ja ammatillista kehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Menetelmänä käytettiin jatkuvaa reflektointia, jossa yhdistyivät työn havainnointi, teorian soveltaminen sekä työn aikana esiin nousseiden tilanteiden analysointi. Seurantajakso sijoittui 22.9.–14.11.2025 väliselle ajalle.
Seurannan perusteella havaittiin, että ammatillinen osaaminen vahvistui raportissa asetetuilla osa-alueilla. Päätelmänä todettiin, että päiväkirjamainen seuranta tuki systemaattista oppimista ja auttoi tunnistamaan konkreettisia kehitysalueita, jotka hyödyttävät sekä työntekijän omaa osaamista että työyhteisön toimintatapoja tulevaisuudessa.
Työssä rajattiin tarkastelun kohteiksi käyttäjälähtöinen suunnittelu, saavutettavuus ja mobiilisovellusten suunnitteluperiaatteet. Tietoperustana hyödynnettiin käyttäjäkokemuksen, saavutettavuuden ja mobiilikäytettävyyden keskeisiä teoksia sekä ajankohtaisia artikkeleita.
Seurantajakso toteutettiin viikoittaisten päiväkirjamerkintöjen avulla, joissa kuvattiin päivän tavoitteet, päivittäiset tehtävät, havaitut haasteet ja syntyneet ratkaisut. Viikoittaisissa analyyseissä arvioitiin oppimista ja ammatillista kehitystä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Menetelmänä käytettiin jatkuvaa reflektointia, jossa yhdistyivät työn havainnointi, teorian soveltaminen sekä työn aikana esiin nousseiden tilanteiden analysointi. Seurantajakso sijoittui 22.9.–14.11.2025 väliselle ajalle.
Seurannan perusteella havaittiin, että ammatillinen osaaminen vahvistui raportissa asetetuilla osa-alueilla. Päätelmänä todettiin, että päiväkirjamainen seuranta tuki systemaattista oppimista ja auttoi tunnistamaan konkreettisia kehitysalueita, jotka hyödyttävät sekä työntekijän omaa osaamista että työyhteisön toimintatapoja tulevaisuudessa.