Kasvinsuojelu peltoviljelyssä : kasvinsuojelusuunnitelma viljatilalle
Säkäjärvi, Sanna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121435969
Tiivistelmä
Kasvinsuojelu satokasvien tuotannossa on merkityksellistä kaikkialla maailmassa. Haitalliset organismit, kasvitaudit ja tuholaishyönteiset tuhoavat vuosittain merkittäviä määriä ravinnoksi tuotettavasta sadosta. Kasvinsuojelua kehitetään Suomessa kansallisella kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön toimintaohjelmalla. National Action Plan (NAP III) ohjaa kasvinsuojelua integroidun kasvinsuojelun suuntaan sekä pyrkii vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä terveyttä vaarantavia riskejä. Suomessa Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä. Ainoastaan rekisteriin hyväksyttäjä valmisteita saa käyttää kasvinsuojelussa.
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena kehittää kohdetilan kasvinsuojelua. Työssä laadittiin kasvinsuojelusuunnitelmat tilan kolmelle kasvulohkolle. Viiden vuoden viljelykierrolle. Taustatyönä selvitettiin kirjallisuuskatsauksessa erityisesti integroidun kasvinsuojelun menetelmiä, viljelykierron merkitystä kasvinsuojelussa, tähkäfusarioosin hallintaa, kasvinsuojeluaineiden turvallista käyttöä ja niiden erilaisia vaikutusmekanismeja sekä siihen liittyvää herbisidi-, fungisidi- ja insektisidiresistenssiriskin vähentämistä. Lisäksi selvitettiin kohdetilan kannalta hankalien rikkakasvien hallintaa sekä maan kasvukunnon vaikutuksia kasvinsuojelun näkökulmasta.
Kyseisen kehitystyön toteuttamiseksi asetettiin tutkimuskysymyksiä seuraavista teemoista: Ensimmäinen käsitteli viljan tähkään kehittyvän tähkäfusarioosin hallintaa. Tämän sienitaudin seurauksena kehittyvä punahome aiheuttaa herkästi jyviin erilaisia toksiineja, joista tyypillisin on DON-toksiini. Toiseksi selvitettiin integroidun kasvinsuojelun menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia tilalla. Kolmas tutkimuskysymys käsitteli herbisidi- ja fungisidiresistenssin hallintaan käytettäviä keinoja viljelykierron ollessa hyvin viljapainotteinen. Lisäksi perehdyttiin hukkakauran torjuntaan. Työssä seurattiin myös kasvukauden 2025 kasvinsuojelusuunnitelman toteutumista sekä kasvukauden olosuhteita erilaisilla tutkimusmenetelmillä, joista tärkeimpiä olivat tarkkailu, muistiinpanot, valokuvaus sekä sadannan mittaus. Lisäksi kalsarikangasmenetelmällä selvitettiin peltomaan mikrobien elinvoimaisuutta. Samalla menetelmä antoi viitteitä maan kasvukunnosta.
Työn tuloksena tilalle laadittiin viljely- sekä kasvinsuojelusuunnitelma. Suunnitelmien avulla tilalla voidaan mahdollisesti parantaa viljelyvarmuutta. Suunnitelmissa huomioitiin haitallisten organismien torjuminen, maan kasvukunnon kehittäminen sekä sadon laadun parantaminen. Suunnitelmissa monipuolisempi viljelykierto mahdollistaa myös monipuolisemman kasvinsuojeluainevalikoiman käytön, jolloin riski torjuttavien organismien resistenssikantojen kehittymiselle vähenee. Satokauden 2025 hankalien olosuhteiden jälkeen suunnitelmissa huomioitiin peltomaiden saneeraustarpeet tiivistymien ja pinnan muotojen parantamiseksi. Lisäksi varauduttiin runsaaseen rikkakasvien siemenpankkiin satokaudella 2026. Jatkotutkimuksena voisi selvittää herbisidiruiskutuksen ajoituksen merkitystä satokasvin kannalta optimaalisessa kasvuasteessa (BBCH) sadon määrän kasvattamiseksi.
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena kehittää kohdetilan kasvinsuojelua. Työssä laadittiin kasvinsuojelusuunnitelmat tilan kolmelle kasvulohkolle. Viiden vuoden viljelykierrolle. Taustatyönä selvitettiin kirjallisuuskatsauksessa erityisesti integroidun kasvinsuojelun menetelmiä, viljelykierron merkitystä kasvinsuojelussa, tähkäfusarioosin hallintaa, kasvinsuojeluaineiden turvallista käyttöä ja niiden erilaisia vaikutusmekanismeja sekä siihen liittyvää herbisidi-, fungisidi- ja insektisidiresistenssiriskin vähentämistä. Lisäksi selvitettiin kohdetilan kannalta hankalien rikkakasvien hallintaa sekä maan kasvukunnon vaikutuksia kasvinsuojelun näkökulmasta.
Kyseisen kehitystyön toteuttamiseksi asetettiin tutkimuskysymyksiä seuraavista teemoista: Ensimmäinen käsitteli viljan tähkään kehittyvän tähkäfusarioosin hallintaa. Tämän sienitaudin seurauksena kehittyvä punahome aiheuttaa herkästi jyviin erilaisia toksiineja, joista tyypillisin on DON-toksiini. Toiseksi selvitettiin integroidun kasvinsuojelun menetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia tilalla. Kolmas tutkimuskysymys käsitteli herbisidi- ja fungisidiresistenssin hallintaan käytettäviä keinoja viljelykierron ollessa hyvin viljapainotteinen. Lisäksi perehdyttiin hukkakauran torjuntaan. Työssä seurattiin myös kasvukauden 2025 kasvinsuojelusuunnitelman toteutumista sekä kasvukauden olosuhteita erilaisilla tutkimusmenetelmillä, joista tärkeimpiä olivat tarkkailu, muistiinpanot, valokuvaus sekä sadannan mittaus. Lisäksi kalsarikangasmenetelmällä selvitettiin peltomaan mikrobien elinvoimaisuutta. Samalla menetelmä antoi viitteitä maan kasvukunnosta.
Työn tuloksena tilalle laadittiin viljely- sekä kasvinsuojelusuunnitelma. Suunnitelmien avulla tilalla voidaan mahdollisesti parantaa viljelyvarmuutta. Suunnitelmissa huomioitiin haitallisten organismien torjuminen, maan kasvukunnon kehittäminen sekä sadon laadun parantaminen. Suunnitelmissa monipuolisempi viljelykierto mahdollistaa myös monipuolisemman kasvinsuojeluainevalikoiman käytön, jolloin riski torjuttavien organismien resistenssikantojen kehittymiselle vähenee. Satokauden 2025 hankalien olosuhteiden jälkeen suunnitelmissa huomioitiin peltomaiden saneeraustarpeet tiivistymien ja pinnan muotojen parantamiseksi. Lisäksi varauduttiin runsaaseen rikkakasvien siemenpankkiin satokaudella 2026. Jatkotutkimuksena voisi selvittää herbisidiruiskutuksen ajoituksen merkitystä satokasvin kannalta optimaalisessa kasvuasteessa (BBCH) sadon määrän kasvattamiseksi.