Työntekijöiden äänen huomioiminen etätyössä: Miten huomioida työntekijöiden ääni ja mielipiteet etä- ja hybridityöympäristössä?
Kivioja, Iisa (2025)
Kivioja, Iisa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436038
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee työntekijöiden äänen huomioimista etä- ja hybridityössä, sekä siihen vaikuttavia tekijöitä, kuten esihenkilötyötä ja psykologista turvallisuutta. Etätyön yleistyminen koronapandemian jälkeen on muuttanut työyhteisöjen vuorovaikutusta ja nostanut esiin tarpeen ymmärtää, miten kuulluksi tuleminen toteutuu virtuaalisessa työympäristössä. Työn tavoitteena oli syventää käsitystä psykologisesta turvallisuudesta etätyössä ja selvittää, miten työntekijät kokevat esihenkilöiden toiminnan ja viestinnän etätyöympäristössä sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tähän liittyy.
Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista kyselytutkimusta, joka kohdistettiin henkilöihin, jotka tekevät etä- tai hybridityötä. Aineisto kerättiin Google forms-ohjelmalla toteutetun verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 128 henkilöä. Aineistoa analysoitiin kuvailevia tilastollisia analyysimenetelmiä ja Likert-väittämät muutettiin numeerisiksi arvioiksi ja niiden pohjalta laskettiin keskiarvot, jakaumat ja keskihajonnat vastaajien kokemusten yleisen tason arvioimiseksi. Avovastaus teemoitettiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen turvallisuus koettiin vastaajien keskuudessa pääosin korkeaksi myös etä- ja hybridityössä. Esihenkilöiden saavutettavuus, selkeä viestintä sekä säännölliset tapaamiset vahvistivat kuulluksi tulemisen kokemusta ja tukivat toimivaa vuorovaikutusta virtuaalisissa työympäristöissä. Tulokset kuitenkin toivat esiin myös haasteita: osa vastaajista raportoi puutteellisesta viestinnästä, etätyöntekijöiden epätasavertaisesta kohtelusta sekä luottamusta heikentävistä, kontrolloiduista toimistokäytännöistä. Kokonaisuutena etätyö näyttäytyi ilmiönä, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia työntekijäkokemuksen vahvistamiseen, mutta joka edellyttää johdonmukaista viestintää, avoimuutta ja tasapuolisia käytäntöjä työntekijän äänen huomioimiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin ilman toimeksiantajaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista kyselytutkimusta, joka kohdistettiin henkilöihin, jotka tekevät etä- tai hybridityötä. Aineisto kerättiin Google forms-ohjelmalla toteutetun verkkokyselyn avulla ja siihen vastasi 128 henkilöä. Aineistoa analysoitiin kuvailevia tilastollisia analyysimenetelmiä ja Likert-väittämät muutettiin numeerisiksi arvioiksi ja niiden pohjalta laskettiin keskiarvot, jakaumat ja keskihajonnat vastaajien kokemusten yleisen tason arvioimiseksi. Avovastaus teemoitettiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen turvallisuus koettiin vastaajien keskuudessa pääosin korkeaksi myös etä- ja hybridityössä. Esihenkilöiden saavutettavuus, selkeä viestintä sekä säännölliset tapaamiset vahvistivat kuulluksi tulemisen kokemusta ja tukivat toimivaa vuorovaikutusta virtuaalisissa työympäristöissä. Tulokset kuitenkin toivat esiin myös haasteita: osa vastaajista raportoi puutteellisesta viestinnästä, etätyöntekijöiden epätasavertaisesta kohtelusta sekä luottamusta heikentävistä, kontrolloiduista toimistokäytännöistä. Kokonaisuutena etätyö näyttäytyi ilmiönä, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia työntekijäkokemuksen vahvistamiseen, mutta joka edellyttää johdonmukaista viestintää, avoimuutta ja tasapuolisia käytäntöjä työntekijän äänen huomioimiseksi.
