ACTH ja Ammonium-ioni; Kylmänäytteenoton käytänteet
Markus, Camilla; Ohtonen, Tuija (2025)
Markus, Camilla
Ohtonen, Tuija
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536352
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kylmäkriittisten verinäytteiden ACTH:n ja ammonium-ionin preanalyyttisiä tekijöitä ja kylmäsäilytyksen vaikutusta tutkimustulosten laatuun. Työssä pyrittiin selvittämään vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden avulla, millainen kylmäsäilytys oli riittävä näiden tutkimusten laadun kannalta sekä millaiset tekijät vaikuttivat ACTH:n ja ammonium-ionin analysoitavuuteen. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Savonia ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien mukaisesti, ja mukaan valittiin vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka käsittelivät ACTH:n ja ammonium-ionin preanalytiikkaa, kylmäkäsittelyä ja säilyvyyttä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä tiedon synteesiä tunnistamalla tutkimuksista samankaltaisuuksia, luokittelemalla niiden sisällön ja muodostamalla niistä lopullisen synteesin. Lisäksi tutkimusten laatua arvioitiin Hawkerin kriteeristön avulla luotettavuuden varmistamiseksi.
Tuloksissa todettiin, että ACTH ei ollut yhtä kylmäkriittinen analyytti kuin aiemmin oli oletettu. Suurimmat muutokset liittyivät lämpötilan voimakkaaseen vaihteluun, ja tasainen +4°C:n säilytys tuotti luotettavimmat tulokset. Sen sijaan ammonium-ionin osalta kylmäkäsittely ja nopea analysointi olivat välttämättömiä, sillä analyytin todettiin hajoavan nopeasti ja olevan herkkä staasin käytölle ja nyrkistykselle, jotka aiheuttavat hemolyysiä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista selvisi, että ACTH:n käsittelyohjeita olisi tarpeen tarkastella nykyistä joustavammiksi, kun taas ammonium-ionin kohdalla tarkkoja preanalyyttisia ohjeita tulisi edelleen noudattaa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia miten käytännössä erilaiset kylmäsäilytysmenetelmät vaikuttavat ACTH:n ja ammonium-ionin laatuun.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kansainvälisistä tietokannoista ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien mukaisesti, ja mukaan valittiin vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka käsittelivät ACTH:n ja ammonium-ionin preanalytiikkaa, kylmäkäsittelyä ja säilyvyyttä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä tiedon synteesiä tunnistamalla tutkimuksista samankaltaisuuksia, luokittelemalla niiden sisällön ja muodostamalla niistä lopullisen synteesin. Lisäksi tutkimusten laatua arvioitiin Hawkerin kriteeristön avulla luotettavuuden varmistamiseksi.
Tuloksissa todettiin, että ACTH ei ollut yhtä kylmäkriittinen analyytti kuin aiemmin oli oletettu. Suurimmat muutokset liittyivät lämpötilan voimakkaaseen vaihteluun, ja tasainen +4°C:n säilytys tuotti luotettavimmat tulokset. Sen sijaan ammonium-ionin osalta kylmäkäsittely ja nopea analysointi olivat välttämättömiä, sillä analyytin todettiin hajoavan nopeasti ja olevan herkkä staasin käytölle ja nyrkistykselle, jotka aiheuttavat hemolyysiä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista selvisi, että ACTH:n käsittelyohjeita olisi tarpeen tarkastella nykyistä joustavammiksi, kun taas ammonium-ionin kohdalla tarkkoja preanalyyttisia ohjeita tulisi edelleen noudattaa. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia miten käytännössä erilaiset kylmäsäilytysmenetelmät vaikuttavat ACTH:n ja ammonium-ionin laatuun.
