Vertaistuen merkitys esihenkilöviestinnässä

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutki Lapin hyvinvointialueen organisaatiossa esihenkilötyötä tekevien kollegiaalisten verkostojen merkitystä ja tarvetta sekä miten vertaistuki voi kehittää esihenkilöiden viestintätaitoja. Tutkimus toteutettiin Lapin hyvinvointialueella, jossa esihenkilöiden työnkuva on laaja ja muutosvalmiutta vaativa. Taustalla on myös hyvinvointialueuudistus, joka on muuttanut organisaatiorakenteita ja lisännyt tarvetta ajantasaiselle ja selkeälle esihenkilöviestinnälle.

Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin esihenkilöille joulukuussa 2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 32 esihenkilöä. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä, asteikkoja ja avoimia vastauksia. Aineisto analysoitiin perustilastoilla ja ristiintaulukoinnin avulla, sekä laadullisesti teemoittamalla avoimet vastaukset.

Tulosten perusteella esihenkilöt pitävät viestintää erittäin tärkeänä osana omaa työtään. Suurin osa esihenkilöistä arvioi viestintäosaamisensa hyväksi, ja monet perustavat arvionsa tiimin palautteeseen ja omiin kokemuksiinsa. Vertaistuki nousi esiin merkittävänä viestinnän kehittämisen välineenä. Esihenkilöt kokivat, että muiden esihenkilöiden kanssa käydyt keskustelut auttavat hahmottamaan omaa viestintää uudella tavalla ja tuovat konkreettisia ideoita arjen viestintätilanteisiin. Etenkin arjen vapaamuotoiset yhteydenpitotavat, kuten puhelut ja Teams-viestit, toimivat luontevina vertaistuen kanavina.

Tulokset osoittavat kuitenkin, että verkostoitumista rajoittavat kiire, ajan puute ja vähäiset rakenteelliset mahdollisuudet kohdata muita esihenkilöitä. Moni esihenkilö koki, että organisaatiossa tulisi panostaa enemmän suunniteltuihin tapaamisiin, pienryhmäkeskusteluihin tai mentorointiin. Esihenkilöt toivoivat myös avoimempaa ja ajantasaisempaa johtamisviestintää, jotta esihenkilöillä olisi paremmin mahdollisuus valmistautua oman työnsä ja tiiminsä tukemiseen.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että vertaistuki vahvistaa esihenkilöiden viestintää ja tarjoaa tärkeitä oppimisen paikkoja. Organisaation olisi hyödyllistä järjestää säännöllisiä tapaamisia, pienryhmäkeskusteluja tai mentorointia, jotta esihenkilöt voivat vaihtaa kokemuksia ja kehittää viestintäosaamistaan.