Keskeytyneen rakennushankkeen uudelleenkäynnistäminen
Ilvonen, Anna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121636846
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin keskeytyneen rakennushankkeen uudelleenkäynnistämisen edellytyksiä ja prosessia. Työn tavoitteena oli tunnistaa hankkeen keskeiset riskitekijät ja päätöskriteerit sekä kehittää käytännön työkalu tilaajan ja projektijohtamisen käyttöön. Rakennushankkeiden keskeytykset aiheuttavat merkittäviä teknisiä, taloudellisia ja juridisia haasteita, minkä vuoksi niiden uudelleenkäynnistäminen vaatii systemaattista lähestymistapaa.
Työssä selvitettiin rakennushankkeen keskeytymisen syitä. Syitä analysoitiin tapaustutkimusmenetelmin keskeytyneessä hankkeessa. Analyysiprosessi jaettiin neljään keskeiseen vaiheeseen: nykytilan ja kuntokartoitus, riskienhallinta ja kustannusarviointi, sopimusten ja lupausten päivitys sekä hankkeen vaiheittainen uudelleenkäynnistäminen.
Tuloksena havaittiin, että suurimmat haasteet hankkeen jatkamiseen liittyivät rakenteiden kunnon epävarmuuteen, riittämättömään dokumentaatioon, sopimusvastuiden tulkinnan ongelmiin sekä rahoituksen vaiheistamiseen. Johtopäätöksenä todettiin, että keskeisiksi onnistumistekijöiksi nousivat varhainen ja perusteellinen kuntoarvio, läpinäkyvä kustannusseuranta sekä sopimusjärjestelyjen uudelleenneuvottelu.
Työssä selvitettiin rakennushankkeen keskeytymisen syitä. Syitä analysoitiin tapaustutkimusmenetelmin keskeytyneessä hankkeessa. Analyysiprosessi jaettiin neljään keskeiseen vaiheeseen: nykytilan ja kuntokartoitus, riskienhallinta ja kustannusarviointi, sopimusten ja lupausten päivitys sekä hankkeen vaiheittainen uudelleenkäynnistäminen.
Tuloksena havaittiin, että suurimmat haasteet hankkeen jatkamiseen liittyivät rakenteiden kunnon epävarmuuteen, riittämättömään dokumentaatioon, sopimusvastuiden tulkinnan ongelmiin sekä rahoituksen vaiheistamiseen. Johtopäätöksenä todettiin, että keskeisiksi onnistumistekijöiksi nousivat varhainen ja perusteellinen kuntoarvio, läpinäkyvä kustannusseuranta sekä sopimusjärjestelyjen uudelleenneuvottelu.
