Teknologian vaikutus vankilatyöhön: Doris-järjestelmän käyttöönoton arviointi Kylmäkosken vankilassa
Väisänen, Sami (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121536404
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan Doris-järjestelmän käyttöönottoa Kylmäkosken vankilassa ja sen vaikutuksia henkilöstön työskentelyyn. Doris on Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeen implementoima järjestelmä, jonka tavoitteena oli modernisoida vankeinhoidon prosesseja, parantaa tiedonhallintaa sekä mahdollistaa vankien asiointi ja yhteydenpito digitaalisesti.
Tutkimus toteutettiin kyselyllä (n=38) ja asiantuntijahaastattelulla. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Tulokset osoittavat, että järjestelmä toi hyötyjä erityisesti dokumentoinnin ja tiedonhallinnan keskittämisessä, mutta sen käyttöliittymä ja tekninen vakaus koettiin puutteellisiksi valvontahenkilökunnan näkökulmasta. Valvontahenkilökunta koki järjestelmän lisäävän työkuormaa, kun taas muu henkilöstö näki siinä enemmän hyötyjä. Koulutuksen riittämättömyys ja tekniset ongelmat nousivat keskeisiksi haasteiksi.
Johtopäätöksenä todetaan, että Doris-järjestelmän kehittämisessä tulisi painottaa käytettävyyden parantamista, roolikohtaista koulutusta ja teknisen tuen vahvistamista. Jatkokehittämisen tarpeita havaittiin erityisesti yhteistyön tukemisessa ja automaation lisäämisessä.
Tutkimus toteutettiin kyselyllä (n=38) ja asiantuntijahaastattelulla. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Tulokset osoittavat, että järjestelmä toi hyötyjä erityisesti dokumentoinnin ja tiedonhallinnan keskittämisessä, mutta sen käyttöliittymä ja tekninen vakaus koettiin puutteellisiksi valvontahenkilökunnan näkökulmasta. Valvontahenkilökunta koki järjestelmän lisäävän työkuormaa, kun taas muu henkilöstö näki siinä enemmän hyötyjä. Koulutuksen riittämättömyys ja tekniset ongelmat nousivat keskeisiksi haasteiksi.
Johtopäätöksenä todetaan, että Doris-järjestelmän kehittämisessä tulisi painottaa käytettävyyden parantamista, roolikohtaista koulutusta ja teknisen tuen vahvistamista. Jatkokehittämisen tarpeita havaittiin erityisesti yhteistyön tukemisessa ja automaation lisäämisessä.