Työnjohdon maastomittaustarpeet ja mittaustyökalun evaluointi infrarakentamisessa
Matintupa, Johan (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Matintupa, Johan
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505076516
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Destia Oy:n tilauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia
Infrakit-järjestelmää ja siihen liittyvää mittaustyökalua. Opinnäytetyössä selvitettiin mittaustyökalun
käytännön tarkkuutta, Infrakit-järjestelmän toimivuutta, Infrakit-järjestelmän keskeisimpiä
käyttötarkoituksia sekä Infrakit-järjestelmän kehittämismahdollisuuksia.
Tutkimusmenetelminä tarkkuuden selvittämiseen käytettiin mittausta ja Excel-taulukkoa.
Toimivuutta, käyttötarkoituksia sekä kehittämismahdollisuuksia selvitettiin haastattelemalla
työnjohtajia, joilla oli kokemusta järjestelmästä. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisella
sisällönanalyysilla.
Tulokseksi tarkkuuteen saatiin taulukko, joka osoittaa, että mittaustyökalu on erittäin tarkka.
Toimivuuteen, käyttötarkoituksiin ja kehittämismahdollisuuksiin saatiin kvalitatiivisella
analyysilla kaksitoista kategoriaa, jotka kaikki vastaavat opinnäytetyön kysymyksiin.
Tutkimusta voisi vielä kehittää eteenpäin siten, että malliin kehitettäisiin laadunvalvontamittauksia
tai sitä verrattaisiin linjaan. Opinnäyteyötä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi
erilaisissa kehitystilaisuuksissa, jossa käydään läpi infrarakentamisen uudenlaista teknologiaa.
Infrakit-järjestelmää ja siihen liittyvää mittaustyökalua. Opinnäytetyössä selvitettiin mittaustyökalun
käytännön tarkkuutta, Infrakit-järjestelmän toimivuutta, Infrakit-järjestelmän keskeisimpiä
käyttötarkoituksia sekä Infrakit-järjestelmän kehittämismahdollisuuksia.
Tutkimusmenetelminä tarkkuuden selvittämiseen käytettiin mittausta ja Excel-taulukkoa.
Toimivuutta, käyttötarkoituksia sekä kehittämismahdollisuuksia selvitettiin haastattelemalla
työnjohtajia, joilla oli kokemusta järjestelmästä. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisella
sisällönanalyysilla.
Tulokseksi tarkkuuteen saatiin taulukko, joka osoittaa, että mittaustyökalu on erittäin tarkka.
Toimivuuteen, käyttötarkoituksiin ja kehittämismahdollisuuksiin saatiin kvalitatiivisella
analyysilla kaksitoista kategoriaa, jotka kaikki vastaavat opinnäytetyön kysymyksiin.
Tutkimusta voisi vielä kehittää eteenpäin siten, että malliin kehitettäisiin laadunvalvontamittauksia
tai sitä verrattaisiin linjaan. Opinnäyteyötä voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi
erilaisissa kehitystilaisuuksissa, jossa käydään läpi infrarakentamisen uudenlaista teknologiaa.