Virheellisen näytteenottojärjestyksen vaikutus laboratoriotuloksiin
Tuovinen, Anni (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637028
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637028
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin virheellisen näytteenottojärjestyksen vaikutuksia laboratoriotuloksiin. Tavoitteena oli selvittää, miten virheellinen näytteenottojärjestys vaikuttaa laboratoriotuloksiin viimeisimpien tutkimuksien perusteella ja milloin riski tuloksien vääristymiselle on suurin. Opinnäytetyön tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin PubMed, Ebsco ja Science direct (Elsevier) tietokannoista. Hakulausekkeet muokattiin tietokanta kohtaisesti, useiden hakusanojen avulla. Hakujen tulokset seulottiin ensin abstraktin ja sitten tekstin perusteella. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Valitut aineistot arvioitiin laadullisen tutkimuksen CASP-arviointikriteerien avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa osoitetaan, että virheellisen näytteenottojärjestyksen aiheuttama lisäainekontaminaatio liittyy useimmiten EDTA-kontaminaatioon aiheuttaen muutoksia veriarvoihin, kuten kaliumiin ja kalsiumiin. EDTA-kontaminaation osoitettiin olevan mahdollinen niin suljetuissa kuin avoimissa näytteenottotekniikoissa, mutta selkeästi yleisempi avoimessa näytteenotossa. Katsauksessa ilmenee näkökulma siitä, että näytteenottajan osaaminen, kokemus, suljetun näytteenottojärjestelmän käyttö ja yleisten näytteenotto-ohjeiden noudattaminen, ovat tärkeitä tekijöitä lisäainekontaminaation estämisessä näytteenottojärjestyksen lisänä.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin PubMed, Ebsco ja Science direct (Elsevier) tietokannoista. Hakulausekkeet muokattiin tietokanta kohtaisesti, useiden hakusanojen avulla. Hakujen tulokset seulottiin ensin abstraktin ja sitten tekstin perusteella. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Valitut aineistot arvioitiin laadullisen tutkimuksen CASP-arviointikriteerien avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa osoitetaan, että virheellisen näytteenottojärjestyksen aiheuttama lisäainekontaminaatio liittyy useimmiten EDTA-kontaminaatioon aiheuttaen muutoksia veriarvoihin, kuten kaliumiin ja kalsiumiin. EDTA-kontaminaation osoitettiin olevan mahdollinen niin suljetuissa kuin avoimissa näytteenottotekniikoissa, mutta selkeästi yleisempi avoimessa näytteenotossa. Katsauksessa ilmenee näkökulma siitä, että näytteenottajan osaaminen, kokemus, suljetun näytteenottojärjestelmän käyttö ja yleisten näytteenotto-ohjeiden noudattaminen, ovat tärkeitä tekijöitä lisäainekontaminaation estämisessä näytteenottojärjestyksen lisänä.