Maitotilayrittäjät sosiaalisessa mediassa : vuorovaikutuksella vaikuttavuuteen

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona ProAgria Pohjois-Suomen hallinnoimalle Feeling Good -lehmän hyvä elämä -hankkeelle, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä maitotilayrittäjien ja kuluttajien välistä vuoropuhelua. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia maitotilayrittäjien sosiaalisen median käyttöä ja viestinnän vaikuttavuutta. Tutkimusongelmana oli selvittää, millä tavoin vuorovaikutteisuutta ja viestinnän vaikuttavuutta voitaisiin lisätä. Opinnäytetyön tutkinnallinen osuus toteutettiin verkkokyselytutkimuksena sosiaalista mediaa käyttäville maitotilayrittäjille keväällä 2025. Tutkimuksen teoria pohjautuu kirjallisuuteen, tieteellisiin artikkeleihin ja ajankohtaisiin verkkolähteisiin.

Kyselytutkimus osoitti, että maitotilayrittäjille on sosiaalisen median viestinnässä tärkeää aitous, luotettavuus ja asiantuntijuus. Tärkeimpinä syinä tehdä sisältöä sosiaaliseen mediaan mainittiin alan arvostuksen lisääminen, eläinten hyvinvoinnista kertominen ja väärinkäsitysten oikominen. Vuorovaikutteisuutta ylläpidettiin eniten vastaamalla kysymyksiin ja reagoimalla kommentteihin. Vastausten perusteella vaikuttamiseen pyrittiin muun muassa kertomalla asioista käytännönläheisesti, olemalla helposti lähestyttävä ja jakamalla tietoa eläinten hyvinvoinnista sekä maidontuotannosta.

Maitotilayrittäjät tekevät monia asioita oikein sosiaalisen median viestinnässään. Kuitenkin vaikuttavuuden kasvattamiseksi on viestintää lisättävä ja tehostettava. Aktiivinen läsnäolo ja vuorovaikutus on tärkeää yhteisön rakentamiseksi ja seuraajien sitouttamiseksi. Mitä paremmin viestijä tuntee kohdeyleisönsä, sitä paremmin hän voi kohdentaa viestinsä heille. Oman asiantuntijuuden näkyminen on tärkeää kuten myös tiedon jakaminen maidontuotannosta tavalla, joka on ymmärrettävää. Vaikuttamisen mahdollisuus sosiaalisen median kautta on suuri, mutta keinot siihen täytyy tiedostaa ja niitä pitää osata käyttää. Suunnitelmallinen ja aktiivinen viestintä nähdään usein aikaa vievänä ja kuormittavana. Yhteistyöllä ja oikein suunnatulla koulutuksella voidaan lisätä maitotilayrittäjien viestinnän taitoja ja tehostaa viestintätapoja. Tämä työ keskittyi maitotilayrittäjien kokemuksiin sosiaalisen median käytöstä. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi selvittää, millaiset ovat kuluttajien näkemykset maidontuotantoon liittyvästä viestinnästä sosiaalisessa mediassa.