Kestävät kertakäyttöaterimet: Jakelumenetelmien rajattu elinkaariarviointi
Juutinen, Anne-Mari (2025)
Juutinen, Anne-Mari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121637011
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Aterin Finland Oy:n kanssa. Työn tarkoituksena oli vertailla kahden kertakäyttöaterimien jakelumenetelmän ympäristövaikutuksia elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Työssä tarkasteltavat jakelumenetelmät olivat aterimien annostelija ja yksittäispakatut aterinsetit. Tutkimuksessa sovellettiin ISO 14040 ja ISO 14044 -standardien mukaista elinkaarenarviointimenetelmää. Arviointi tehtiin rajatusti, eli työssä tarkasteltiin jakelumenetelmien tilankäyttöä kuljetuksessa ja varastoinnissa, jätteen muodostumista ja sen loppukäsittelyä sekä lyhyesti materiaalien ympäristövaikutuksia. Työn ulkopuolelle rajattiin itse aterimet ja niiden valmistus sekä kuljetuksesta ja varastoinnista syntyvät päästöt. Laskenta perustui omiin mittauksiin, arviointiin, verkosta löydettyihin tuotetietoihin ja päästökertoimiin.
Tulosten perusteella annostelija on tilankäytön ja pakkausjätteen muodostumisen kannalta parempi kertakäyttöaterimien jakelumenetelmä. Yksittäispakkaukset veivät yli kymmenen kertaa enemmän tilaa annostelijassa käytettäviin aterimien täyttöpusseihin verrattuna. Jätettä muodostui yksittäispakkauksia käyttäen enemmän verrattuna annostelijan aterimiin. Yksittäispakkaukset olivat kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto loppukäsittelyn arvioinnissa, koska paperisien yksittäispakkausten kierrättämisestä ja polttamisesta syntyy vähemmän päästöjä kuin muovisten täyttöpussien. Annostelijalaitteen loppukäsittelyn päästöjä ei yhdistetty täyttöpussien päästöihin, koska annostelija on pitkäikäinen ja uudelleenkäytettävä laite. Herkkyysanalyysissä arvioitiin tulosten luotettavuutta muuttamalla keskeisiä arvoja, kuten logistiikkaan liittyviä tilavuuksia, pakkausten kokoa ja painoa, tuotteiden määrää, funktionaalista yksikköä ja loppukäsittelyyn liittyviä yksityiskohtia. Herkkyysanalyysi osoitti, että annostelijalaite pysyi parempana vaihtoehtona myös arvoja muutettaessa.
Annostelijalaitteen käyttö edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja tukee Euroopan unionin kertakäyttömuovidirektiivin sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen tavoitteita, koska sen käyttö vähentää muun muassa materiaalin kulutusta, pakkausten määrää ja niistä syntyvää jätettä.
Tulosten perusteella annostelija on tilankäytön ja pakkausjätteen muodostumisen kannalta parempi kertakäyttöaterimien jakelumenetelmä. Yksittäispakkaukset veivät yli kymmenen kertaa enemmän tilaa annostelijassa käytettäviin aterimien täyttöpusseihin verrattuna. Jätettä muodostui yksittäispakkauksia käyttäen enemmän verrattuna annostelijan aterimiin. Yksittäispakkaukset olivat kuitenkin ympäristöystävällisempi vaihtoehto loppukäsittelyn arvioinnissa, koska paperisien yksittäispakkausten kierrättämisestä ja polttamisesta syntyy vähemmän päästöjä kuin muovisten täyttöpussien. Annostelijalaitteen loppukäsittelyn päästöjä ei yhdistetty täyttöpussien päästöihin, koska annostelija on pitkäikäinen ja uudelleenkäytettävä laite. Herkkyysanalyysissä arvioitiin tulosten luotettavuutta muuttamalla keskeisiä arvoja, kuten logistiikkaan liittyviä tilavuuksia, pakkausten kokoa ja painoa, tuotteiden määrää, funktionaalista yksikköä ja loppukäsittelyyn liittyviä yksityiskohtia. Herkkyysanalyysi osoitti, että annostelijalaite pysyi parempana vaihtoehtona myös arvoja muutettaessa.
Annostelijalaitteen käyttö edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja tukee Euroopan unionin kertakäyttömuovidirektiivin sekä pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen tavoitteita, koska sen käyttö vähentää muun muassa materiaalin kulutusta, pakkausten määrää ja niistä syntyvää jätettä.
