Motivaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavat tekijät virtuaalitodellisuutta hyödyntävässä yläraajan ja käden kuntoutuksessa

Abstract

Suomessa lähes 25 000 ihmistä sairastuu vuosittain akuuttiin aivoverenkiertohäiriöön (AVH), mikä usein heikentää yläraajojen toimintakykyä. Toimintaterapian tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä arkea ja merkityksellistä toimintaa. Yläraajan kuntoutus on katsottu toimintaterapeuttien erityisosaamiseksi. AVH:n sairastaneiden kuntoutuksessa VT:ssa harjoittelun on todettu edistävän yläraajan kuntoutumista tarjoamalla motivoivia ja aktivoivia harjoitteluympäristöjä. Vaikuttavassa kuntoutuksessa keskeistä on kuntoutujan motivaatio ja sitoutuminen, ja ne ovat yhteydessä parempaan yläraajojen motoriseen toimintaan, päivittäisten toimintojen sujumiseen sekä itsenäisten harjoitusten kestoon.

Opinnäytetyön aihe valikoitui toimintaterapian työkentällä esiin nousseista pohdinnoista, jotka koskivat virtuaalitodellisuutta (VT) hyödyntävien yläraajan ja käden kuntoutusmenetelmien hyödyllisyyttä osana kuntoutusta, erityisesti kuntoutujien motivaation ja sitoutumisen näkökulmasta. Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Neurotiimiin kuuluvan Neurofix Oy:n kanssa. Opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymykseen: Mitä tietoa on raportoitu VT:a hyödyntävien yläraajan ja käden motorista kuntoutusta toteuttavien menetelmien motivaatioon ja kuntoutukseen sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä AVH-kuntoutujien näkökulmasta?

Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena systemaattisen tiedonhaun periaattein. Alkuperäisartikkeleiksi valikoitui viisi laadullista tutkimusta, jotka analysoitiin teemoittelun avulla. Tulokset tiivistettiin neljään teemaan: ennakko-odotukset, turvallisuus, hyödyllisyys sekä viihdyttävyys, jotka sisältävät alateemoja. Kuntoutujien kokemus näiden teemojen toteutumisesta vaikuttaa suoraan heidän motivoitumiseensa ja kuntoutukseen sitoutumiseen. Nämä tekijät tulisi huomioida kuntoutusmenetelmiä valittaessa, luodessa ja kehittäessä. Jatkossa on tärkeää kehittää VT:ta hyödyntävien menetelmien ja harjoitteiden yksilöllistämistä, jotta kuntoutuksen haasteet ja tavoitteet ovat linjassa kuntoutujan yksilöllisen tilanteen kanssa.

Nearly 25,000 people in Finland suffer from acute stroke annually, often resulting in impaired upper limb function. Occupational therapy aims to support independence in daily life and meaningful activities. Upper limb rehabilitation is considered a core area of expertise within the profession. In stroke rehabilitation, VR-based training has been shown to promote upper limb recovery by providing motivating and engaging therapeutic environments. Motivation and engagement are central to effective rehabilitation and are associated with improved motor function, performance of daily activities, and duration of independent exercise.

The topic of the thesis was selected based on considerations that arose in the field of occupational therapy regarding the usefulness of upper limb and hand rehabilitation methods utilizing virtual reality (VR), particularly in relation to client motivation and engagement. The thesis was carried out in collaboration with Neurofix Oy, a member of the Neurotiimi network. The research question addressed was: What information has been reported about the factors influencing motivation and engagement in upper limb and hand motor rehabilitation using VR from the perspective of stroke survivors?

This thesis was conducted as a literature review following the principles of systematic information retrieval. Five qualitative studies were selected as original research articles and analyzed using thematic analysis. The findings were synthesized into four themes: expectations, safety, usefulness and enjoyment, each including subthemes. Stroke survivors’ experiences of these themes were found to have a direct impact on their motivation and engagement in rehabilitation. These factors should be taken into account when selecting, designing and developing rehabilitation methods. Future development should focus on individualizing VR-based methods and exercises to ensure that rehabilitation challenges and goals are aligned with each client’s specific situation.