Työhyvinvoinnin kehittäminen palvelualan yrityksessä: työhyvinvointikysely
Roth, Noora (2025)
Roth, Noora
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737633
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvoinnin nykytilaa yläsavolaisessa palvelualan yrityksessä. Työhyvinvointi nähtiin keskeisenä tekijänä yrityksen toimivuuden, henkilöstön jaksamisen ja yrityksen palvelukyvyn kannalta. Työn tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokivat työhyvinvoinnin eri osa-alueet sekä tunnistaa keskeiset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Lisäksi työssä tuotettiin yritykselle työhyvinvoinnin kehittämisohjelma tutkimuksesta saatujen havaintojen pohjalta.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kokonaistutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropolin sähköisellä työhyvinvointikyselyllä. Kysely laadittiin työhyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen perusteella. Siinä hyödynnettiin 5-portaisella Likertin asteikolla esitettyjä väittämiä sekä kahta avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Kyselyyn vastasi 14 työntekijää, mikä muodosti 82 % vastausprosentin ja vahvisti tulosten luotettavuutta.
Tulosten perusteella työhyvinvoinnin todettiin olevan kokonaisuutena hyvällä tasolla. Vahvuuksiksi nousivat esihenkilötyö, toimivat työskentelyolosuhteet, työn mielekkyys ja yksilön voimavarat. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin erityisesti työyhteisön vuorovaikutus, viestinnän selkeys ja työnjaon tasapuolisuus. Tulosten pohjalta laadittiin viiden kohdan kehittämisohjelma työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Jatkossa työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arviointia pidettiin tarpeellisena yrityksen työhyvinvoinnin tavoitteelliseksi kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kokonaistutkimuksena ja aineisto kerättiin Webropolin sähköisellä työhyvinvointikyselyllä. Kysely laadittiin työhyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen perusteella. Siinä hyödynnettiin 5-portaisella Likertin asteikolla esitettyjä väittämiä sekä kahta avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä ja avoimet vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti. Kyselyyn vastasi 14 työntekijää, mikä muodosti 82 % vastausprosentin ja vahvisti tulosten luotettavuutta.
Tulosten perusteella työhyvinvoinnin todettiin olevan kokonaisuutena hyvällä tasolla. Vahvuuksiksi nousivat esihenkilötyö, toimivat työskentelyolosuhteet, työn mielekkyys ja yksilön voimavarat. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin erityisesti työyhteisön vuorovaikutus, viestinnän selkeys ja työnjaon tasapuolisuus. Tulosten pohjalta laadittiin viiden kohdan kehittämisohjelma työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Jatkossa työhyvinvoinnin seurannan ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arviointia pidettiin tarpeellisena yrityksen työhyvinvoinnin tavoitteelliseksi kehittämiseksi.
