PAH-yhdistepitoisia materiaaleja sisältävien rakenteiden korjaustarpeen arviointi ja tyyppikorjausohjeet
Wuokko, Paula (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737703
Tiivistelmä
Alkuvuodesta 2024 valmistuneessa Rakennusmateriaalien sisältämien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun -tutkimushankkeessa selvitettiin PAH-yhdisteiden aiheuttamia sisäilmavaikutuksia sekä niiden yhteyttä materiaalin pitoisuuteen. Tämä opinnäytetyö jatkaa tutkimusta edelleen korjaustarpeen arviointiin ja käytännön korjaustyöhön suunnitelmineen.
Tässä työssä tarkastelluista kohteista oli lähtötietona epäily PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien aiheuttamasta sisäilmahaitasta. Kohteisiin tehtyjen tutkimusten perusteella annettiin toimenpidesuosituksia PAH-yhdisteitä sisältävien rakenteiden korjaus- ja hallintaratkaisujen osalta. Lisäksi kohteisiin laadittiin korjaussuunnitelmat erilaisille tyypillisille PAH-yhdisteitä sisältäville rakenteille: puurakenteiselle yläpohjalle, kivirakenteiselle välipohjalle, maanvaraiselle betonirakenteiselle alapohjalle sekä maanvastaiselle tiili- ja luonnonkivirakenteiselle seinälle.
PAH-yhdistepitoisia rakennusmateriaaleja sisältävien rakenteiden korjaustarpeen arvioiminen edellyttää kattavia rakenne- ja sisäilmateknisiä tutkimuksia sekä riittävästi tutkimustietoa vaikutuksista sisäilman laatuun. Rakennusmateriaalin sisältämät, korkeatkaan haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole suora peruste purkamiselle tai edes rakenteen korjaustarpeelle. PAH-yhdisteitä sisältävien rakenteiden toimenpidetarpeet on mahdollista arvioida riittävillä tutkimustiedoilla ja emissioiden hallintaan on toimivia korjausmenetelmiä.
Tässä työssä tarkastelluista kohteista oli lähtötietona epäily PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien aiheuttamasta sisäilmahaitasta. Kohteisiin tehtyjen tutkimusten perusteella annettiin toimenpidesuosituksia PAH-yhdisteitä sisältävien rakenteiden korjaus- ja hallintaratkaisujen osalta. Lisäksi kohteisiin laadittiin korjaussuunnitelmat erilaisille tyypillisille PAH-yhdisteitä sisältäville rakenteille: puurakenteiselle yläpohjalle, kivirakenteiselle välipohjalle, maanvaraiselle betonirakenteiselle alapohjalle sekä maanvastaiselle tiili- ja luonnonkivirakenteiselle seinälle.
PAH-yhdistepitoisia rakennusmateriaaleja sisältävien rakenteiden korjaustarpeen arvioiminen edellyttää kattavia rakenne- ja sisäilmateknisiä tutkimuksia sekä riittävästi tutkimustietoa vaikutuksista sisäilman laatuun. Rakennusmateriaalin sisältämät, korkeatkaan haihtuvien haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole suora peruste purkamiselle tai edes rakenteen korjaustarpeelle. PAH-yhdisteitä sisältävien rakenteiden toimenpidetarpeet on mahdollista arvioida riittävillä tutkimustiedoilla ja emissioiden hallintaan on toimivia korjausmenetelmiä.