Strategian toteuttamisen hyvät käytänteet

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa strategian toimeenpanon hyviä käytänteitä ja tehdä kehitysehdotuksia kohdeyrityksen seuraavan strategiakauden toimeenpanon kehittämiseksi. Kohdeyrityksessä on edellisten strategiakausien aikana käytetty monipuolisesti erilaisia toimeenpanon työkaluja ja tutkimuksen tarve syntyi halusta varmistaa, että strategia konkretisoituu parhaimmalla mahdollisella tavalla arjen toiminnaksi.

Teoreettinen viitekehys koostui strategian määrittelystä, strategiaprosessin vaiheista, strategian toimeenpanosta sekä johtamisen roolista strategian toteuttamisessa. Strategian onnistunut toteutus edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osallistamista, selkeää viestintää, realistisia mittareita ja toiminnan jatkuvaa sopeuttamista. Viitekehys painottaa strategian muuttumista yhteiseksi arjen toiminnaksi vuorovaikutuksen, ymmärrettävän sanoituksen ja johdon näkyvän roolin kautta.

Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja anonyymillä kyselyllä keskijohdolle. Haastatteluissa selvitettiin johdon käsityksiä strategian toimeenpanon hyvistä käytänteistä ja kyselyllä kartoitettiin keskijohdon kokemuksia aiemmin käytetyistä strategiatyökaluista. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisältöanalyysillä ja kyselyanalyysissä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä.

Tutkimustuloksissa nousi esiin viisi teemaa strategian toimeenpanosta: osallistaminen, valmentava johtaminen ja organisaatiokulttuuri, viestintä ja visualisointi, mittarit, seuranta ja palkitseminen sekä henkilökunnan sitoutuminen ja muutosvastarinnan käsittely.

Tärkeimmät kehitysehdotukset liittyivät strategian valmisteluvaiheessa viestinnän lisäämiseen, valmennusten kehittämiseen keskijohdolle ja päälliköille sekä tukipalvelujen varhaisempaan perehdyttämiseen strategiaan. Strategiakauden alkaessa ehdotuksissa korostettiin strategian visualisoinnin vahvistamista ja johdon vetämiä työpajoja. Strategiakauden aikana toimeenpanoa tukeviksi keinoiksi esitettiin digitaalisten valmennusten käyttöönottoa ja systemaattista videoviestintää koko kauden ajan. Lisäksi painotettiin palkitsemisen ja osallistavien teemapäivien merkitystä strategian jalkauttamisen tukena.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että strategian toimeenpano onnistuu parhaiten, kun se on jatkuva, osallistava ja inhimillinen prosessi, jossa viestintä, osallistaminen, valmentava johtaminen ja systemaattinen seuranta ovat keskiössä. Strategia muuttuu arjen tekemiseksi vain, jos henkilökunta kokee sen omakseen ja ymmärtää oman roolinsa kokonaisuudessa.