Sosiaali- ja terveysalan kesärekrytointiprosessi hakijan kokemana : case: yhden hyvinvointialueen kesärekrytointiprosessi

Abstract

Kesärekrytoinnit ovat hyvinvointialueilla laajoja prosesseja, ja niiden sujuvuus heijastuu suoraan hakijakokemukseen. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, miten lähi- ja sairaanhoitajiksi hakeutuvat kesätyönhakijat kokevat rekrytointiprosessin eri vaiheet ja millaisia kehittämistarpeita prosessiin liittyy. Tavoitteena oli tuottaa hyvinvointialueelle käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia hakijakokemuksen parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jota täydennettiin laadullisilla avoimilla vastauksilla. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, joka lähetettiin 1543 hakijalle. Vastauksia saatiin 256 (vastausprosentti 16,6 %). Määrälliset vastaukset analysoitiin, ja avoimet vastaukset käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja teemoiteltiin. Tulosten mukaan hakijakokemus muodostui erityisesti viidestä tekijästä: tiedonkulusta, rekrytointiprosessin aikataulusta, hakujärjestelmän selkeydestä, rekrytoinnin ja yksiköiden välisestä yhteistyöstä sekä hakijaa arvostavista toimintatavoista. Enemmistö vastaajista oli kokonaisuutena tyytyväisiä rekrytointiprosessiin. Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti viestinnässä ja valintapäätösten ilmoittamisen aikataulussa. Laadullisista vastauksista nousi esiin, että tiedon puute ja prosessin hitaus aiheuttivat epävarmuutta ja johtivat joissakin tilanteissa siihen, että hakijat sitoutuivat muihin työpaikkoihin. Kehittämisehdotuksissa korostuivat tarve säännölliselle ja selkeälle tiedottamiselle, prosessin aikataulujen yhdenmukaistamiselle, hakulomakkeen ja hakukohteiden tarkentamiselle sekä rekrytoinnin ja esihenkilöiden välisen yhteistyön vahvistamiselle. Lisäksi palautteissa toivottiin yhdenvertaisempia ja avoimempia valintakäytänteitä. Johtopäätöksenä todetaan, että hakijakokemusta voidaan parantaa merkittävästi selkeyttämällä viestintää, lisäämällä prosessin läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä hakuprosessin rakennetta vastaamaan paremmin hakijoiden tarpeita. Tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointialueen rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon kehittämisessä.