Hirsirunkoisen lomarakennuksen perusparannussuunnitelma
Väätäjä, Sakari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837850
Tiivistelmä
Ympäristötavoitteiden myötä rakennusten energiatehokkuuksia koskevia vaatimuksia kiristetään. Rakennusten energiatehokkuutta koskevia lakeja ja säädöksiä tullaan tiukentamaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Euroopan unionin asettama energiatehokkuusdirektiivi antaa asteittaiset tavoitteet valtiokohtaisen rakennuskannan energiatehokkuudelle. Kohteena olleen lomarakennuksen perusparannussuunnittelussa tavoiteltiin säädösten vaatimusten täyttymistä, kustannustehokkaita suunnitteluratkaisuja ja rakennuksen elinkaaren pidentämistä.
Teoriaosuudessa on käsitelty nykyistä korjausrakentamista koskevaa lainsäädäntöä energiatehokkuuden osalta sekä energiatehokkuusdirektiiviä. Kohteeseen toteutettiin ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden uudelleensuunnittelu sekä energiatehokkuuden tarkastelu lämpöhäviöiden tasauslaskennan avulla. Rakenteiden suunnittelussa tavoiteltiin tiiviitä ja rakennusfysikaalisesti toimivia ratkaisuja. Rakenteiden teknisiä ominaisuuksia tutkittiin laskentapohjilla. Energiatehokkuutta tarkasteltiin lämpöhäviöiden tasauslaskennan avulla, jossa laskettiin rakennekokonaisuuksien suoritustaso erilaisilla tiiveyden arvoilla.
Perusparannussuunniteltujen rakenteiden laskennallinen suoritustaso parani merkittävästi. Uusilla rakennekokonaisuuksilla saavutettiin säädöksien asettamat suoritustasovaatimukset. Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuus parani suunniteltujen rakenteiden avulla puolella. Suurin vaikutus energiatehokkuuteen oli hirsirunkoisen ulkoseinärakenteen ulkopuolisella eristämisellä, sillä se oli pinta-alaltaan suurin ja lämmönläpäisykertoimeltaan heikoin vaipparakenne. Perusparannussuunnitellut rakenteet saavuttivat tavoitellut tekniset suoritustasot ja olivat alustavan kustannusarvion perusteella kustannustehokkaat ratkaisut.
Teoriaosuudessa on käsitelty nykyistä korjausrakentamista koskevaa lainsäädäntöä energiatehokkuuden osalta sekä energiatehokkuusdirektiiviä. Kohteeseen toteutettiin ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden uudelleensuunnittelu sekä energiatehokkuuden tarkastelu lämpöhäviöiden tasauslaskennan avulla. Rakenteiden suunnittelussa tavoiteltiin tiiviitä ja rakennusfysikaalisesti toimivia ratkaisuja. Rakenteiden teknisiä ominaisuuksia tutkittiin laskentapohjilla. Energiatehokkuutta tarkasteltiin lämpöhäviöiden tasauslaskennan avulla, jossa laskettiin rakennekokonaisuuksien suoritustaso erilaisilla tiiveyden arvoilla.
Perusparannussuunniteltujen rakenteiden laskennallinen suoritustaso parani merkittävästi. Uusilla rakennekokonaisuuksilla saavutettiin säädöksien asettamat suoritustasovaatimukset. Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuus parani suunniteltujen rakenteiden avulla puolella. Suurin vaikutus energiatehokkuuteen oli hirsirunkoisen ulkoseinärakenteen ulkopuolisella eristämisellä, sillä se oli pinta-alaltaan suurin ja lämmönläpäisykertoimeltaan heikoin vaipparakenne. Perusparannussuunnitellut rakenteet saavuttivat tavoitellut tekniset suoritustasot ja olivat alustavan kustannusarvion perusteella kustannustehokkaat ratkaisut.