Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden aktivointi osana maaseudun älykästä sopeutumista : Kunnallisen yhteisötilan suunnittelu kansainvälisten tulijoiden näkökulmasta
Bahrami, Mari (2025)
Bahrami, Mari
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121737671
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kansainvälisen Euroopan Unionin Interreg-rahoitusohjelman avulla osarahoitetun CASPER-hankkeen toimeksiantona. Hankkeessa eri Euroopan Unionin maiden väestökatoalueet jakavat kokemuksia asukkaiden aktivoinnista osana alueidensa älykästä sopeutumista. Hankkeessa osallistujien välisellä vertaisoppimisella ja hyvien käytänteiden monistamisella on tärkeä rooli. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Ranskassa toimivien yhteisötilojen
kaltaisia kohtaamispaikkoja voitaisiin monistaa itäisen Suomen oloihin ja voisiko
niiden suunnittelu yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa
tukea kansainvälisten tulijoiden kiinnittymistä uudelle asuinalueelle.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kahdessa työpajassa, joissa selvitettiin
Etelä-Savossa, Sulkavalla jo asuvien kansainvälisten tulijoiden taustoja, tarpeita
sekä ideoita kunnan oman yhteisötilan kehittämiseen. Keskeisenä metodina työ
pajoissa toimi aivoriihi, joka salli vapaan ideoinnin ja antoi tilaa yhteisille keskusteluille. Opinnäytetyössä verrattiin työpajoissa saatuja tietoja olemassa olevaan
tutkimukseen maahanmuuttajien kotoutumisesta sekä maaseudusta maahan
muuton kohteena.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi yhteisötilojen sekä niiden suunnitteluun osallistumisen merkitys kansainvälisten tulijoiden kotoutumisen tukena. Erityisesti nousi
esiin tarve eritaustaisten ihmisten kohtaamispaikalle, jossa uudet tulijat voivat tutustua paikkakunnalla jo asuviin. Lisäksi tilaan kaivattiin kotoutumisen tukipalveluita ja keinoja jakaa omaa tietotaitoa takaisin yhteisölle. Tilojen käyttäjillä täytyy
olla omistajuus tiloihin, eli heidän tarpeitaan ja ideoitaan tulee kuunnella kohtaamispaikkaa ja sen käyttöä suunniteltaessa. Kansainvälisten tulijoiden aktivointi ja
osallistaminen kunnan elinvoimaan vaikuttamiseen, kunnan tapahtumien tai toimintojen suunnitteluun tai tilojen käytön kehittämiseen onkin tämän opinnäyte
työn keskeinen kehitysehdotus väestökatopaikkakunnille.
kaltaisia kohtaamispaikkoja voitaisiin monistaa itäisen Suomen oloihin ja voisiko
niiden suunnittelu yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa
tukea kansainvälisten tulijoiden kiinnittymistä uudelle asuinalueelle.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin kahdessa työpajassa, joissa selvitettiin
Etelä-Savossa, Sulkavalla jo asuvien kansainvälisten tulijoiden taustoja, tarpeita
sekä ideoita kunnan oman yhteisötilan kehittämiseen. Keskeisenä metodina työ
pajoissa toimi aivoriihi, joka salli vapaan ideoinnin ja antoi tilaa yhteisille keskusteluille. Opinnäytetyössä verrattiin työpajoissa saatuja tietoja olemassa olevaan
tutkimukseen maahanmuuttajien kotoutumisesta sekä maaseudusta maahan
muuton kohteena.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi yhteisötilojen sekä niiden suunnitteluun osallistumisen merkitys kansainvälisten tulijoiden kotoutumisen tukena. Erityisesti nousi
esiin tarve eritaustaisten ihmisten kohtaamispaikalle, jossa uudet tulijat voivat tutustua paikkakunnalla jo asuviin. Lisäksi tilaan kaivattiin kotoutumisen tukipalveluita ja keinoja jakaa omaa tietotaitoa takaisin yhteisölle. Tilojen käyttäjillä täytyy
olla omistajuus tiloihin, eli heidän tarpeitaan ja ideoitaan tulee kuunnella kohtaamispaikkaa ja sen käyttöä suunniteltaessa. Kansainvälisten tulijoiden aktivointi ja
osallistaminen kunnan elinvoimaan vaikuttamiseen, kunnan tapahtumien tai toimintojen suunnitteluun tai tilojen käytön kehittämiseen onkin tämän opinnäyte
työn keskeinen kehitysehdotus väestökatopaikkakunnille.
