Etänäkö?
Niskanen, Janne; Nevala, Oskari (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121837882
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etäyhteyksin toteutettujen subjektiivisten refraktioiden ja paikan päällä toteutettujen refraktioiden välisissä tuloksissa havaittuja eroja sekä koostaa aiheesta suomenkielistä tietoa. Työn tavoitteena on tukea optikoiden koulutusta ja tarjota tietoa menetelmien välisistä eroavaisuuksista sekä etänäöntarkastusten soveltuvuudesta laajempaan käyttöön. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, joka perustui vertaisarvioituihin ja luotettaviin lähteisiin. Työn tietoperustassa kuvattiin etäterveyttä, osana siihen kuuluvaa etäoptometriaa, subjektiivisen refraktion vaiheita sekä muita tutkimuksien ymmärtämisen kannalta olennaisia tietoja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa tutkittiin kuutta akateemisista artikkelia ja tutkimusta, jotka vertailivat etä- ja paikan päällä toteutettuja refraktioita. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen tietokantoja ScienceDirect, CINAHL ja MEDLINE avainsanoilla kuten "tele-refraction", "remote refraction", "subjective refraction" ja "tele-optometry".
Aineiston perusteella etärefraktioiden subjektiivisesta osiosta saadut tulokset olivat pääosin yhteneväisiä molempia menetelmiä vertailtaessa. Poikkeavien tuloksien menetelmien välillä epäiltiin johtuvan pääasiallisesti etärefraktion toteuttamiseen liittyvistä rajoitteista sekä testausmenetelmien välisistä eroista. Tulokset olivat myönteisiä etärefraktioiden laajemman käyttöönoton kannalta ottaen huomioon potilastyytyväisyyden varmistamisen ja mahdolliset rajoitteet etätutkimusmenetelmissä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jossa tutkittiin kuutta akateemisista artikkelia ja tutkimusta, jotka vertailivat etä- ja paikan päällä toteutettuja refraktioita. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen tietokantoja ScienceDirect, CINAHL ja MEDLINE avainsanoilla kuten "tele-refraction", "remote refraction", "subjective refraction" ja "tele-optometry".
Aineiston perusteella etärefraktioiden subjektiivisesta osiosta saadut tulokset olivat pääosin yhteneväisiä molempia menetelmiä vertailtaessa. Poikkeavien tuloksien menetelmien välillä epäiltiin johtuvan pääasiallisesti etärefraktion toteuttamiseen liittyvistä rajoitteista sekä testausmenetelmien välisistä eroista. Tulokset olivat myönteisiä etärefraktioiden laajemman käyttöönoton kannalta ottaen huomioon potilastyytyväisyyden varmistamisen ja mahdolliset rajoitteet etätutkimusmenetelmissä.