EU:n ja Suomen tekoälysääntely - Eettiset ja yhteiskunnalliset haasteet teknologian murroksessa.
Bagaev, Niko (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838030
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Euroopan unionin tekoälyasetusta (AI Act) ja sen suhdetta muihin kes-keisiin säädöksiin, kuten GDPR:ään, Data Actiin, DGA:han ja CRA:han. Työssä analysoitiin tekoälyn eettisiä haasteita (puolueellisuus, yksityisyys, selitettävyys, vastuu, tekijänoikeudet, ympäristökuorma) sekä sen yhteis-kunnallisia vaikutuksia työmarkkinoihin, demokratiaan, infrastruktuuriin ja taloudelliseen tasa-arvoon.
Menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysiä ja teknistä dokumentointia. Lähdeaineisto koostui EU:n virallisista julkaisuista, asiantuntijalausunnoista, tutkimuksista ja raporteista. Vaikka tekninen osuus jäi osin teoreettiseksi, menetelmät soveltuivat hyvin työn tavoitteisiin ja mahdollistivat monipuolisen lähdeaineis-ton kriittisen tarkastelun.
Tulosten perusteella tekoälyn nopea kehitys tekee sääntelystä välttämätöntä, sillä ilman sitä riskit ylittäisivät hyödyt. EU:n AI Act muodostaa globaalisti merkittävän mallin tekoälyn hallinnalle, mutta sen toimeenpano edel-lyttää yrityksiltä uutta osaamista ja resursseja. Suomessa haasteena on varmistaa riittävä osaaminen, valvonta-viranomaisten resurssit sekä pk-yritysten kyky vastata uusiin vaatimuksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälyn turvallinen ja vastuullinen hyödyntäminen on mahdollista, mikäli riskiperusteinen sääntely ja käy-tännön vastuulliset toimintatavat toteutetaan rinnakkain.
Menetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysiä ja teknistä dokumentointia. Lähdeaineisto koostui EU:n virallisista julkaisuista, asiantuntijalausunnoista, tutkimuksista ja raporteista. Vaikka tekninen osuus jäi osin teoreettiseksi, menetelmät soveltuivat hyvin työn tavoitteisiin ja mahdollistivat monipuolisen lähdeaineis-ton kriittisen tarkastelun.
Tulosten perusteella tekoälyn nopea kehitys tekee sääntelystä välttämätöntä, sillä ilman sitä riskit ylittäisivät hyödyt. EU:n AI Act muodostaa globaalisti merkittävän mallin tekoälyn hallinnalle, mutta sen toimeenpano edel-lyttää yrityksiltä uutta osaamista ja resursseja. Suomessa haasteena on varmistaa riittävä osaaminen, valvonta-viranomaisten resurssit sekä pk-yritysten kyky vastata uusiin vaatimuksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tekoälyn turvallinen ja vastuullinen hyödyntäminen on mahdollista, mikäli riskiperusteinen sääntely ja käy-tännön vastuulliset toimintatavat toteutetaan rinnakkain.