Radio Frequency Identification -teknologian hyödyntäminen teollisessa varastossa
Pykäläinen, Jari (2025)
Pykäläinen, Jari
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838102
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838102
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin RFID-teknologian soveltuvuutta teollisen varaston ja sisäisen logistiikan tarpeisiin PKC Groupin ympäristössä. Työssä verrattiin RFID:tä perinteisiin viivakoodeihin ja 2D-koodeihin sekä pohdittiin, miten käytettävissä oleva laite- ja ohjelmistokokonaisuus voisi tukea PKC:n MAP-materiaalihallintakonseptia.
Työssä yhdistyy teoriaosuus ja käytännön testaus. Teoriassa käsitellään RFID:n periaatteita, eri taajuusalueita ja tunnistetyyppejä sekä 2D-koodien käyttöä teollisissa sovelluksissa. Käytännön kokeet tehtiin FEIG Electronicin UHF-lukijalla ja ISOStart-ohjelmistolla, joissa testattiin eri toimintatiloja ja lukutapoja. RFID-lukijan tuottamaa dataa käsiteltiin Python-ohjelmilla ja siirrettiin Arduinolle yksinkertaista merkkivalodemoa varten. Lisäksi testattiin QR- ja DataMatrix-koodeja käsikäyttöisellä viivakoodilukijalla, USB-webkameralla sekä BAR code to PC -sovelluksella Android-puhelimessa. Ulefone Armor X13 -puhelimeen liitettävää RFID Kit -lukijaa ja RFID Tools -sovellusta arvioitiin mobiilina lukuratkaisuna, ja CSV-tiedostoja varten tehtiin yksinkertainen Android-sovellus inventointilistan tarkasteluun.
Tulosten perusteella FEIGin UHF-lukija ja ISOStart-ohjelmisto soveltuvat hyvin RFID-tunnisteiden konfigurointiin ja lukemiseen, ja RFID tarjoaa etuja erityisesti keräilyssä ja varastopaikkojen hallinnassa verrattuna pelkkiin viivakoodeihin. 2D-koodit todettiin toimiviksi ja edullisiksi yksittäisten tuotteiden tunnistuksessa, mutta ne eivät mahdollista yhtä automatisoitua, monen tunnisteen yhtäaikaista lukua kuin RFID. Ulefone-pohjainen ratkaisu toimii peruslukijana, mutta valmistajan ohjelmiston rajalliset integraatiomahdollisuudet rajoittavat sen suoraa käyttöä osana laajempaa järjestelmää. Kokonaisuutena käytetyt laitteet ja sovellukset muodostavat kohtuullisen lähtökohdan MAP-konseptin jatkokehitykselle, mutta täysimittainen käyttöönotto edellyttää selkeitä rajapintoja ja yhteisiä tunnistuskäytäntöjä.
Työssä yhdistyy teoriaosuus ja käytännön testaus. Teoriassa käsitellään RFID:n periaatteita, eri taajuusalueita ja tunnistetyyppejä sekä 2D-koodien käyttöä teollisissa sovelluksissa. Käytännön kokeet tehtiin FEIG Electronicin UHF-lukijalla ja ISOStart-ohjelmistolla, joissa testattiin eri toimintatiloja ja lukutapoja. RFID-lukijan tuottamaa dataa käsiteltiin Python-ohjelmilla ja siirrettiin Arduinolle yksinkertaista merkkivalodemoa varten. Lisäksi testattiin QR- ja DataMatrix-koodeja käsikäyttöisellä viivakoodilukijalla, USB-webkameralla sekä BAR code to PC -sovelluksella Android-puhelimessa. Ulefone Armor X13 -puhelimeen liitettävää RFID Kit -lukijaa ja RFID Tools -sovellusta arvioitiin mobiilina lukuratkaisuna, ja CSV-tiedostoja varten tehtiin yksinkertainen Android-sovellus inventointilistan tarkasteluun.
Tulosten perusteella FEIGin UHF-lukija ja ISOStart-ohjelmisto soveltuvat hyvin RFID-tunnisteiden konfigurointiin ja lukemiseen, ja RFID tarjoaa etuja erityisesti keräilyssä ja varastopaikkojen hallinnassa verrattuna pelkkiin viivakoodeihin. 2D-koodit todettiin toimiviksi ja edullisiksi yksittäisten tuotteiden tunnistuksessa, mutta ne eivät mahdollista yhtä automatisoitua, monen tunnisteen yhtäaikaista lukua kuin RFID. Ulefone-pohjainen ratkaisu toimii peruslukijana, mutta valmistajan ohjelmiston rajalliset integraatiomahdollisuudet rajoittavat sen suoraa käyttöä osana laajempaa järjestelmää. Kokonaisuutena käytetyt laitteet ja sovellukset muodostavat kohtuullisen lähtökohdan MAP-konseptin jatkokehitykselle, mutta täysimittainen käyttöönotto edellyttää selkeitä rajapintoja ja yhteisiä tunnistuskäytäntöjä.
