Palvelumuotoilun hyödyntäminen työnopastuksen kehittämisessä ammatillisessa koulutuksessa : Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opetusnavetta
Virtanen, Virpi (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121838200
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (KPEDU) Kannuksen toimipaikan opetusnavetan työnopastuksen nykytilaa yhdessä opiskelijoiden ja perehdyttäjien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia opastuskäytäntöihin. Samalla testattiin palvelumuotoilua oppilaitoksen kehittämistyössä.
Tietoperusta koostui ammatillisen koulutuksen perusteista, uuteen työhön perehdyttämisestä, yhteiskehittämisen ideasta ja palvelumuotoilun periaatteista. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja siinä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Kehittämismetodina oli palvelumuotoiluprosessi ja sen eri työkalut. Opetusnavetan työnopastuksen nykytila selvitettiin neljän opiskelijaryhmän teemahaastatteluilla. Haastattelujen tieto tiivistettiin opiskelijaprofiileiksi ja perehdyttämisen palvelupolun kuvaukseksi. Opiskelijoiden ja perehdyttäjien yhteisessä ideointipajassa tuotettiin kehittämisehdotuksia jatkotyöstettäväksi.
Tulosten mukaan perehdyttämisjaksolle tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilainen kokemus alalta ja heidän motivaatiotasonsa on erilainen. Ajatukset ja tunteet perehdytysjakson aikana vaihtelevat. Ideointipajassa tuotetuilla kehittämisehdotuksilla voidaan vastata näihin. Kehittämisideat jaoteltiin arviointimatriisiin toteutuksen helppouden ja idean ainutlaatuisuuden mukaan. Helpoimmin toteutettavat ideat liittyivät viestintään. Ne olivat LA-puhelinten hankinta, perehdytysjakson ennakkotiedon varmistus lähiopetuksessa sekä tiedotus perehdytyshenkilöstöstä. Myöhemmin työstettäväksi jää eri tutkinnon osien käytännön työtehtävien sisältöjen tarkennus. Lisäksi toivottiin ideapankkia asioista, joihin voidaan perehtyä, kun perustyöt on tehty.
Kehittämisehdotuksena on, että KPEDU Kannuksen toimipaikan henkilöstö jatkaa opinnäytetyössä esiinnousseiden ideoiden työstämistä tutkintovastaavan johdolla. Perehdytysjakson jälkeen opiskelijoille annetaan systemaattisesti palautetta. Myös heiltä pyydetään palaute perehdyttämisjakson kehittämiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat mielellään palvelumuotoilun kaltaiseen kehittämistyöhön, kun siihen on varattu riittävät resurssit ja osallistujat kokevat tilanteen luottamukselliseksi. Tätä kannattaa jatkaa paikallisessa kehittämistyössä. Palvelumuotoilun laajempi käyttöönotto vaatii koko organisaation hyväksynnän ja resurssoinnin.
Tietoperusta koostui ammatillisen koulutuksen perusteista, uuteen työhön perehdyttämisestä, yhteiskehittämisen ideasta ja palvelumuotoilun periaatteista. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä ja siinä käytettiin laadullista tutkimusotetta. Kehittämismetodina oli palvelumuotoiluprosessi ja sen eri työkalut. Opetusnavetan työnopastuksen nykytila selvitettiin neljän opiskelijaryhmän teemahaastatteluilla. Haastattelujen tieto tiivistettiin opiskelijaprofiileiksi ja perehdyttämisen palvelupolun kuvaukseksi. Opiskelijoiden ja perehdyttäjien yhteisessä ideointipajassa tuotettiin kehittämisehdotuksia jatkotyöstettäväksi.
Tulosten mukaan perehdyttämisjaksolle tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilainen kokemus alalta ja heidän motivaatiotasonsa on erilainen. Ajatukset ja tunteet perehdytysjakson aikana vaihtelevat. Ideointipajassa tuotetuilla kehittämisehdotuksilla voidaan vastata näihin. Kehittämisideat jaoteltiin arviointimatriisiin toteutuksen helppouden ja idean ainutlaatuisuuden mukaan. Helpoimmin toteutettavat ideat liittyivät viestintään. Ne olivat LA-puhelinten hankinta, perehdytysjakson ennakkotiedon varmistus lähiopetuksessa sekä tiedotus perehdytyshenkilöstöstä. Myöhemmin työstettäväksi jää eri tutkinnon osien käytännön työtehtävien sisältöjen tarkennus. Lisäksi toivottiin ideapankkia asioista, joihin voidaan perehtyä, kun perustyöt on tehty.
Kehittämisehdotuksena on, että KPEDU Kannuksen toimipaikan henkilöstö jatkaa opinnäytetyössä esiinnousseiden ideoiden työstämistä tutkintovastaavan johdolla. Perehdytysjakson jälkeen opiskelijoille annetaan systemaattisesti palautetta. Myös heiltä pyydetään palaute perehdyttämisjakson kehittämiseksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat mielellään palvelumuotoilun kaltaiseen kehittämistyöhön, kun siihen on varattu riittävät resurssit ja osallistujat kokevat tilanteen luottamukselliseksi. Tätä kannattaa jatkaa paikallisessa kehittämistyössä. Palvelumuotoilun laajempi käyttöönotto vaatii koko organisaation hyväksynnän ja resurssoinnin.