Tehokas alku uudessa työssä – Digitaalisen esiperehdytyksen rooli ja hyödyt hoitajien perehdytysprosessissa terveydenhuollossa

Abstract

Työelämään siirtyminen ja uuden työn aloittaminen korostavat perehdytyksen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa se vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Digitalisaatio on uudistanut perehdytystä, mutta digitaalisen esiperehdytyksen hyödyistä on toistaiseksi vähän tietoa. Aihe on ajankohtainen, sillä alalla on tunnistettu tarve kehittää perehdytyskäytäntöjä vastaamaan muuttuneita tarpeita sekä vahvistaa työntekijöiden sitoutumista ja sujuvoittaa työn aloitusta digitalisaation keinoin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata digitaalisen esiperehdytyksen roolia osana perehdytysprosessia ja tarkastella sen mahdollisia hyötyjä terveydenhuollon organisaatioissa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten digitaalinen esiperehdytys voi tukea sujuvaa työn aloitusta ja sitoutumista. Työn tilaajana toimi Kontukoti.

Opinnäytetyö toteutettiin scoping-kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku tehtiin Wiley Online Library, Taylor & Francis, Sage Journals ja ProQuest Central -tietokannoissa, ja lisäksi tehtiin manuaalinen haku. Ennalta määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit ohjasivat aineiston valintaa, ja aineistoon sisältyi yksitoista vuosina 2019–2025 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin deskriptiivisellä sisällönanalyysillä.

Tulokset jakautuivat kahteen pääluokkaan: Digitaalisen esiperehdytyksen toteutusmuotoihin sekä sen hyötyihin, että haasteisiin. Ensimmäinen pääluokka muodostui yläluokista digitaaliset perehdytyskäytännöt, yksilöllinen ja sosiaalinen tuki sekä perehdytyksen kehittäminen ja arviointi. Toinen pääluokka sisälsi työntekijätason hyödyt, organisaatiotason hyödyt sekä digitaalisen perehdytyksen haasteet. Digitaalinen esiperehdytys toteutettiin rakenteisesti video-, verkko- ja mobiiliratkaisuilla, jotka mahdollistivat yhtenäisen ja omatahtisen valmistautumisen. Hyötyinä korostuivat ammatillisen varmuuden, psykologisen turvallisuuden ja perehdytyksen yhdenmukaisuuden vahvistuminen, kun taas haasteet liittyivät teknologian toimivuuteen, vaihtuviin digivalmiuksiin ja vuorovaikutuksen riittämättömyyteen. Johtopäätöksenä digitaalinen esiperehdytys on vaikuttava, kun sen sisältö, vastuut ja vuorovaikutus suunnitellaan johdonmukaisiksi ja tukemaan kasvokkaista perehdytystä.

Entering working life and starting a new job highlight the importance of onboarding in social and healthcare services, where it influences staff wellbeing as well as patient and client safety. Digitalisation has reshaped onboarding practices, but evidence on the benefits of digital preboarding remains limited. The topic is timely, as the sector seeks to develop onboarding to meet changing needs, strengthen commitment and support a smoother start to employment through digital solutions.

The purpose of this thesis was to describe the role of digital preboarding as part of the onboarding process and examine its potential benefits in healthcare organisations. The aim was to increase understanding of how digital preboarding can support a smooth start and strengthen commitment. The thesis was commissioned by Kontukoti.

This study was conducted as a scoping review. The literature search was carried out in the Wiley Online Library, Taylor & Francis, Sage Journals and ProQuest Central databases, complemented by a manual search. Predetermined inclusion and exclusion criteria guided the selection process, resulting in eleven original studies published between 2019 and 2025. Data were analysed using descriptive content analysis.

The results were divided into two main categories: the implementation of digital preboarding and its benefits and challenges. The first main category encompassed the subcategories digital onboarding practices, individual and social support, and the development and evaluation of onboarding. The second main category encompassed benefits such as strengthened professional confidence, enhanced psychological safety and a more consistent onboarding experience, while challenges were related to techno-logical functioning, varying digital competencies and limited interaction. Digital preboarding was implemented through structured video-, web- and mobile-based solutions that enabled consistent and self-paced preparation. The findings indicate that digital preboarding is most effective when its content, responsibilities and communication are coherently planned to complement face-to-face onboarding.