Lähijohtajien työhyvinvointi ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena oli lähijohtajien työhyvinvointi ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lähijohtajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Opinnäytetyössä selvitimme, millainen on ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen lähijohtajien kokemus työhyvinvoinnistaan ja miten heidän mielestään työhyvinvointia tulisi kehittää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lähijohtajien työhyvinvoinnista ja tunnistaa työhyvinvoinnin kehittämiskohteita.

Aineisto kerättiin Webropol- verkkokyselyn avulla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluntuottajan kanssa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen lähijohtajilta (n=15). Tutkimuksessa yhdisteltiin laadullisen ja määrällisen tutkimuksen piirteitä. Verkkokysely sisälsi sekä monivalintaväittämiä että avoimia kysymyksiä. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin sekä sisällönanalyysia, että Webropol-sovelluksen omaa raportointityökalua.

Tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että työhyvinvointiin vaikuttivat sekä sitä tukien että heikentäen yksilölliset, sosiaaliset, organisaatioon ja työhön liittyvät tekijät sekä oman esihenkilön ammatillinen tuki. Vastausten perusteella suurella osalla lähijohtajista työhyvinvointi oli kunnossa ja työ koettiin mielekkääksi. Työmäärä oli vastaajien mukaan hallittavissa, mutta vaikuttamismahdollisuuksia työhön tarvittiin enemmän. Lähijohtajat kaipasivat esihenkilöltä saatavaa tukea sekä vertaistukea lähijohtajien kesken. Lähijohtajat ehdottivat työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteinä työnohjausta ja etätyön kehittämistä. Saatujen tietojen avulla yksityinen sosiaali- ja terveyspalveluntuottaja voi jatkossa kehittää lähijohtajien työhyvinvointia.

The topic of our thesis was the work well-being of nurse leaders in round-the clock nursing homes for older adults. The purpose of the thesis was to describe the experiences of nurse leaders about their well-being at work. In our thesis we examined how nurse leaders perceive their work well-being, and how they believe work well-being should be developed. The aim of this thesis was to provide information about work well-being of nurse leaders and to identify areas that need developing.

The data was collected through an online survey addressed to nurse leaders working in round-the-clock nursing homes for older adults within a private social and healthcare service provider operating in the regions of North Ostrobothnia and Lapland (n=15). In the thesis we combined features of both qualitative and quantitative research. Online survey included both multiple-choice statements and open-ended questions. For analyzing the results, content analysis was used as well as Webropol’s own reporting tools.

Work well-being was influenced both positively and negatively by individual, social, organizational and work-related factors and the professional support provided by the respondents’ own supervisors. Based on the answers, a large part of the nurse leaders had good well-being at work and felt that the work was meaningful. The workload was manageable, but opportunities to influence one’s own work were seen as needing improvement. Support from supervisors and peer support among nurse leaders were desired. Proposed measures for promoting their work well-being were professional guidance and developing remote work. With the information obtained, the private social and healthcare service provider can further improve work well-being of nurse leaders in the future.