Saamelainen kuvakieli graafisessa suunnittelussa : Miten saamelainen symboliikka yhdistää perinteisen ja modernin graafisessa suunnittelussa?
Halonen, Janina (2025)
Halonen, Janina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938525
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten saamelainen symboliikka yhdistää perinteisen ja modernin graafisessa suunnittelussa sekä millä tavoin kulttuurinen aitous voidaan säilyttää visuaalisessa viestinnässä. Lisäksi työssä tarkastellaan symbolien käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja modernin suunnittelun haasteita erityisesti Lapin matkailun ja brändäyksen kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ja visuaalisena analyysinä. Kirjallisuuskatsaus muodostettiin tieteellisistä lähteistä, kulttuurisista julkaisuista ja saamelaisista asiantuntijalähteistä. Visuaalinen analyysi kohdistui kolmeen esimerkkiaineistoon Saamelaiskäräjien eettisen matkailuoppaan kuvituksiin, Ravintola Guossin liikemerkkiin sekä Sámi Duodji- ja Sámi Made -sertifikaattimerkkeihin. Näiden avulla tarkasteltiin perinteisten symbolien, värien ja muotokielen käyttöä nykyaikaisessa graafisessa suunnittelussa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että saamelainen symboliikka toimii edelleen vahvana identiteetin, kulttuurisen jatkuvuuden ja yhteisöllisyyden kantajana. Modernissa suunnittelussa symbolit eivät kuitenkaan ilmene vain koristeina, vaan niihin liittyy kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä, jotka edellyttävät suunnittelijalta sensitiivistä ja tietoista lähestymistapaa. Perinteiset värit, muodot ja saamelaisen käsityöperinteen eli duodjin muotokieli ovat siirtyneet luontevasti osaksi nykyaikaista visuaalista viestintää, mutta niiden käyttö vaatii kulttuurisen taustan ymmärrystä ja yhteistyötä alkuperäisyhteisön kanssa.
Tutkimus päätyy siihen, että eettisesti kestävä saamelainen visuaalinen suunnittelu perustuu kulttuurisen kontekstin tuntemiseen, läpinäkyvään yhteistyöhön ja siihen, ettei symboleita hyödynnetä pelkkinä esteettisinä elementteinä. Suunnittelijoilla on keskeinen vastuu siitä, että he ymmärtävät symbolien merkitykset ja käyttävät niitä kunnioittavasti. Työ avaa tärkeän näkökulman aiheeseen, jota on aiemmin tutkittu vähän, ja tuo esiin tarpeen jatkotutkimukselle modernin saamelaisen graafisen suunnittelun alueella. This thesis examines how Sámi visual symbolism is interpreted and applied in contemporary graphic design. Although Sámi visual culture has been widely discussed in fields such as anthropology, cultural studies and Indigenous re-search, there is very little previous research that connects these perspectives specifically to modern graphic design. The aim of the study was therefore to explore how traditional Sámi symbols, colours and forms are adapted in current visual communication, and what kinds of ethical considerations arise when Indigenous cultural elements are used in design.
The research was conducted using a qualitative literature review combined with visual analysis. The literature review draws on academic studies as well as Sámi cultural and institutional sources. The visual analysis focused on three cases: the visual material of the Sámi Parliament’s ethical tourism guide-lines, the visual identity of the Guossi restaurant, and the Sámi Duodji and Sámi Made certification marks. These examples illustrate how traditional symbols and design languages appear in contemporary branding and digital communication.
The study shows that Sámi symbolism continues to serve as a strong marker of identity, cultural continuity and community belonging. In modern contexts, however, these symbols carry complex cultural meanings that cannot be separated from their historical and political backgrounds. Designers working in the North increasingly face situations where Sámi elements are used either respectfully or inappropriately. The findings emphasise that ethical design requires cultural understanding, sensitivity and collaboration with Sámi communities. Symbols should not be used merely for their visual appeal but in ways that respect their cultural significance.
The thesis highlights the need for further research on contemporary Sámi graphic design practices, especially as tourism-driven visual culture grows rapidly in the Arctic region.
Tutkimus toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena ja visuaalisena analyysinä. Kirjallisuuskatsaus muodostettiin tieteellisistä lähteistä, kulttuurisista julkaisuista ja saamelaisista asiantuntijalähteistä. Visuaalinen analyysi kohdistui kolmeen esimerkkiaineistoon Saamelaiskäräjien eettisen matkailuoppaan kuvituksiin, Ravintola Guossin liikemerkkiin sekä Sámi Duodji- ja Sámi Made -sertifikaattimerkkeihin. Näiden avulla tarkasteltiin perinteisten symbolien, värien ja muotokielen käyttöä nykyaikaisessa graafisessa suunnittelussa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että saamelainen symboliikka toimii edelleen vahvana identiteetin, kulttuurisen jatkuvuuden ja yhteisöllisyyden kantajana. Modernissa suunnittelussa symbolit eivät kuitenkaan ilmene vain koristeina, vaan niihin liittyy kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä, jotka edellyttävät suunnittelijalta sensitiivistä ja tietoista lähestymistapaa. Perinteiset värit, muodot ja saamelaisen käsityöperinteen eli duodjin muotokieli ovat siirtyneet luontevasti osaksi nykyaikaista visuaalista viestintää, mutta niiden käyttö vaatii kulttuurisen taustan ymmärrystä ja yhteistyötä alkuperäisyhteisön kanssa.
Tutkimus päätyy siihen, että eettisesti kestävä saamelainen visuaalinen suunnittelu perustuu kulttuurisen kontekstin tuntemiseen, läpinäkyvään yhteistyöhön ja siihen, ettei symboleita hyödynnetä pelkkinä esteettisinä elementteinä. Suunnittelijoilla on keskeinen vastuu siitä, että he ymmärtävät symbolien merkitykset ja käyttävät niitä kunnioittavasti. Työ avaa tärkeän näkökulman aiheeseen, jota on aiemmin tutkittu vähän, ja tuo esiin tarpeen jatkotutkimukselle modernin saamelaisen graafisen suunnittelun alueella.
The research was conducted using a qualitative literature review combined with visual analysis. The literature review draws on academic studies as well as Sámi cultural and institutional sources. The visual analysis focused on three cases: the visual material of the Sámi Parliament’s ethical tourism guide-lines, the visual identity of the Guossi restaurant, and the Sámi Duodji and Sámi Made certification marks. These examples illustrate how traditional symbols and design languages appear in contemporary branding and digital communication.
The study shows that Sámi symbolism continues to serve as a strong marker of identity, cultural continuity and community belonging. In modern contexts, however, these symbols carry complex cultural meanings that cannot be separated from their historical and political backgrounds. Designers working in the North increasingly face situations where Sámi elements are used either respectfully or inappropriately. The findings emphasise that ethical design requires cultural understanding, sensitivity and collaboration with Sámi communities. Symbols should not be used merely for their visual appeal but in ways that respect their cultural significance.
The thesis highlights the need for further research on contemporary Sámi graphic design practices, especially as tourism-driven visual culture grows rapidly in the Arctic region.
