Kohti tehokkaampaa viestintää: tekoälyn rooli viranomaisen uutistuotannossa
Torvinen, Timo (2025)
Torvinen, Timo
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938679
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkastelee generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ja haasteita suomalaisen viranomaisorganisaation uutistuotannossa. Tutkimuksen kohteena on anonymisoitu viranomainen X, jossa uutisia tuottavat pääosin henkilöt, joiden päätehtävät eivät liity viestintään. Työssä selvitetään, miten tekoäly voisi helpottaa, tehostaa tai nopeuttaa uutisten tuottamista sekä millaista osaamista ja tukea henkilöstö tarvitsee tekoälyn hyödyntämiseen. Teoreettista viitekehystä haettiin viranomaisviestinnästä ja siitä, miten tekoälyä yleensä kirjoitustyössä käytetään.
Opinnäytteessä kuvataan viranomaisviestinnän tavoitteet, arvot ja normipohja, sekä analysoidaan tekoälyn roolia viestinnän työtehtävissä. Tekoälyä voidaan hyödyntää erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä, kuten otsikoinnissa, käännöksissä, tekstin tiivistämisessä ja kielenhuollossa. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa uutisia tuottavista ei käytä tekoälyä työssään, mutta moni näkee sen potentiaalin erityisesti käännösten tekemisessä ja tekstin selkeyttämisessä. Tekoälyn käyttöä rajoittavat ohjeistuksen ja koulutuksen puute, sopivien työkalujen saatavuus sekä eettiset ja tietoturvaan liittyvät kysymykset.
Kyselytutkimuksen tuloksissa korostuvat osaamisen, rutiinin ja ajan puute, sisällöntuotannon haasteet, järjestelmien käytettävyys sekä kielikysymykset ja saavutettavuus. Työnantajalta toivotaan selkeitä ohjeita, käytännönläheistä koulutusta ja turvallisia tekoälytyökaluja. Kehittämisehdotuksina esitetään mm. omien ohjeiden ja linjausten laatimista, räätälöityä koulutusta, tietoturvallisten työkalujen käyttöönottoa sekä tekoälyn kokeilua arjen työssä.
Opinnäytetyö osoittaa, että tekoäly voi tuoda hyötyjä viranomaisviestinnän uutistuotantoon, mutta sen laajempi käyttöönotto edellyttää selkeää normipohjaa, osaamisen kehittämistä ja työympäristöön sopivia ratkaisuja. Tekoälyn vastuullinen ja eettinen käyttö korostuu erityisesti julkisella sektorilla, jossa luottamus ja tiedon luotettavuus ovat keskeisiä arvoja ja voivat vaarantuessaan vaikuttaa viranomaisen maineeseen.
Opinnäytteessä kuvataan viranomaisviestinnän tavoitteet, arvot ja normipohja, sekä analysoidaan tekoälyn roolia viestinnän työtehtävissä. Tekoälyä voidaan hyödyntää erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä, kuten otsikoinnissa, käännöksissä, tekstin tiivistämisessä ja kielenhuollossa. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa uutisia tuottavista ei käytä tekoälyä työssään, mutta moni näkee sen potentiaalin erityisesti käännösten tekemisessä ja tekstin selkeyttämisessä. Tekoälyn käyttöä rajoittavat ohjeistuksen ja koulutuksen puute, sopivien työkalujen saatavuus sekä eettiset ja tietoturvaan liittyvät kysymykset.
Kyselytutkimuksen tuloksissa korostuvat osaamisen, rutiinin ja ajan puute, sisällöntuotannon haasteet, järjestelmien käytettävyys sekä kielikysymykset ja saavutettavuus. Työnantajalta toivotaan selkeitä ohjeita, käytännönläheistä koulutusta ja turvallisia tekoälytyökaluja. Kehittämisehdotuksina esitetään mm. omien ohjeiden ja linjausten laatimista, räätälöityä koulutusta, tietoturvallisten työkalujen käyttöönottoa sekä tekoälyn kokeilua arjen työssä.
Opinnäytetyö osoittaa, että tekoäly voi tuoda hyötyjä viranomaisviestinnän uutistuotantoon, mutta sen laajempi käyttöönotto edellyttää selkeää normipohjaa, osaamisen kehittämistä ja työympäristöön sopivia ratkaisuja. Tekoälyn vastuullinen ja eettinen käyttö korostuu erityisesti julkisella sektorilla, jossa luottamus ja tiedon luotettavuus ovat keskeisiä arvoja ja voivat vaarantuessaan vaikuttaa viranomaisen maineeseen.