Litteästä tilalliseen : visuaalisen suunnittelun periaatteiden soveltaminen WebXR-ympäristöissä
Sellman, Marko (2025)
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122338911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122338911
Tiivistelmä
Digitaalinen vuorovaikutus on siirtymässä kaksiulotteisilta näytöiltä kolmiulotteisiin ja immersiivisiin laajennetun todellisuuden (XR) ympäristöihin. WebXR-teknologia mahdollistaa näiden kokemusten jakelun suoraan verkkoselaimessa ilman erillisiä sovellusasennuksia. Tämä siirtymä muuttaa visuaalisen suunnittelijan työnkuvaa, jossa perinteinen rajattu kangas laajenee 360 asteen tilalliseksi ympäristöksi, asettaen samalla tiukkoja vaatimuksia suorituskyvylle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kattava synteesi siitä, miten visuaalisen suunnittelijan työnkuva ja suunnitteluperiaatteet muuttuvat siirryttäessä 2D-näytöistä WebXR-ympäristöihin. Työssä selvitettiin, miten perinteiset 2D-suunnittelun periaatteet soveltuvat spatiaaliseen tilaan ja mitkä tekniset reunaehdot rajoittavat visuaalista toteutusta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tietoperusta koottiin akateemisista julkaisuista, teknisistä standardeista sekä alan johtavien toimijoiden tuottamista asiantuntijaohjeistuksista ja tapaustutkimuksista.
Tulokset osoittivat, että onnistunut WebXR-suunnittelu vaatii visuaalisen ilmaisun ja teknisen optimoinnin saumatonta yhdistämistä. Työssä havaittiin, että selainympäristön tiukat suorituskykyrajat, kuten 11,1 millisekunnin renderöintiaika, nostavat teknisen optimoinnin eettiseksi vaatimukseksi käyttäjien pahoinvoinnin välttämiseksi. Keskeisinä tuloksina esiteltiin spatiaalisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteet, kuten diegeettisten elementtien käyttö ja Z-syvyyden hyödyntäminen hierarkiassa. Lisäksi työssä määriteltiin kriittiset optimointistrategiat, kuten piirtokutsujen hallinta, leivottu valaistus sekä glTF-mallien ja KTX2-tekstuuripakkauksen käyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että WebXR on strateginen kompromissi, jossa laskentatehosta tingitään saavutettavuuden eduksi. Visuaalisen suunnittelijan on omaksuttava teknistä empatiaa ymmärtääkseen valintojensa vaikutuksen käyttökokemukseen. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan spatiaalisen typografian luettavuustutkimusta mobiiliympäristössä, inklusiivisuuden parantamista visuaalisin keinoin sekä WebGPU-teknologian vaikutusten selvittämistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kattava synteesi siitä, miten visuaalisen suunnittelijan työnkuva ja suunnitteluperiaatteet muuttuvat siirryttäessä 2D-näytöistä WebXR-ympäristöihin. Työssä selvitettiin, miten perinteiset 2D-suunnittelun periaatteet soveltuvat spatiaaliseen tilaan ja mitkä tekniset reunaehdot rajoittavat visuaalista toteutusta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tietoperusta koottiin akateemisista julkaisuista, teknisistä standardeista sekä alan johtavien toimijoiden tuottamista asiantuntijaohjeistuksista ja tapaustutkimuksista.
Tulokset osoittivat, että onnistunut WebXR-suunnittelu vaatii visuaalisen ilmaisun ja teknisen optimoinnin saumatonta yhdistämistä. Työssä havaittiin, että selainympäristön tiukat suorituskykyrajat, kuten 11,1 millisekunnin renderöintiaika, nostavat teknisen optimoinnin eettiseksi vaatimukseksi käyttäjien pahoinvoinnin välttämiseksi. Keskeisinä tuloksina esiteltiin spatiaalisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteet, kuten diegeettisten elementtien käyttö ja Z-syvyyden hyödyntäminen hierarkiassa. Lisäksi työssä määriteltiin kriittiset optimointistrategiat, kuten piirtokutsujen hallinta, leivottu valaistus sekä glTF-mallien ja KTX2-tekstuuripakkauksen käyttö.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että WebXR on strateginen kompromissi, jossa laskentatehosta tingitään saavutettavuuden eduksi. Visuaalisen suunnittelijan on omaksuttava teknistä empatiaa ymmärtääkseen valintojensa vaikutuksen käyttökokemukseen. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan spatiaalisen typografian luettavuustutkimusta mobiiliympäristössä, inklusiivisuuden parantamista visuaalisin keinoin sekä WebGPU-teknologian vaikutusten selvittämistä.