Sähköverkon urakoitsijoiden laadun pisteytys
Piirainen, Mika (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122938960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025122938960
Tiivistelmä
Sähkönjakeluverkkoon investoidaan paljon, jotta saavutettaisiin toimitusvarmuusvelvoitteet. Rakentamisen laadun kehittämiseksi tehdään työtä, mutta puutteiden lukumäärät ovat kasvaneet. Osana investointien hallinnan kehitystä, tulee laatutaso saada näkyväksi, jotta kehityskohteet havaitaan tarkemmin. Laadun taso halutaan viedä osaksi hankintojen kilpailutusta rakentamalla urakoitsijan laatuindeksi, jota voidaan kehittää tulevaisuudessa. Rakentamisen laadun lisäksi työturvallisuuden tason edistäminen työmailla on jatkuvaa kehitystä, mitä investointihankkeissa tavoitellaan koko toimintaketjussa aliurakoinnista alkaen. Työturvallisuuden tasoa tulee edistää osana hankintaa tarjouskyselystä alkaen. Investointiprojekteihin liittyvät olennaisesti ympäristöasiat, joiden vaatimustason tilannekuvaa kartoitetaan.
Tutkimuksessa perehdyttiin hankintoja ohjaavaan lainsäädäntöön ja pyrittiin huomioimaan lain vaatimuksia laadun pisteyttämiseksi osana tarjousvertailua. Laatuindeksin ylläpitäminen todettiin jatkuvaksi prosessiksi. Siksi selvitettiin laadunhallintamallin toimintaa, jotta indeksin hallintaan saatiin työkaluja ja läpinäkyvyyttä. Indeksin rakentamisen tueksi selvitettiin mittariston rakentamisvaiheita, jotta kehittämisessä noudatetaan selkeää rakennetta. Tutkimuksen tueksi tarvittiin hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita kartoitettiin haastatteluiden avulla. Haastattelut kohdennettiin verkkoyhtiöihin sekä urakoitsijoihin, jotka toteuttavat hankkeita samanlaisessa toimintaympäristössä. Kokonaisuudesta etsittiin teemoja sekä käytäntöjä, jotta indeksi palvelee toimeksiantajan tarpeita. Haastatteluista pyrittiin löytämään muita hankintojen kilpailutukseen liittyviä ehtoja ja selvittämään ympäristöasioiden edistämiseen liittyen toimintaympäristön tilannetta.
Tuloksena rakennettiin laatuindeksi, joka koostuu kahdesta tekijästä. Rakentamisen teknisen laadun mittaamiseksi tarkemmin valittiin selkeä tarkastuspöytäkirja. Työturvallisuuden edistämiseksi, toiseksi tekijäksi valittiin työmailta mitattu turvallisuustaso. Laatuindeksistä tehtiin käsikirja ja suunniteltiin raportointinäkymät läpinäkyvyys huomioiden. Toimeksiantajalle asetettiin lähtötasovaatimukset, mitkä laatu- ja turvallisuustiedon keräämisessä tulee saavuttaa ja kerättiin toimenpide-ehdotuksia toiminnan käyttöönottamiseksi. Indeksin laajentamiseksi kirjattiin jatkokehitysmahdollisuuksia ja toteutuneiden laatukustannusten seurannan havaittiin tarvitsevan lisätutkimusta, jotta heikon laadun todellinen hinta selvitetään. Large investments are being made to electrical distribution network to meet the legal requirements regarding the maximum duration of power outages. Despite the significant efforts to improve construction quality in these investment projects, the number of quality deviations has increased. The quality level must be made visible to identify areas for improvement as part of investment control development. Contractor quality must be included in competitive tendering processes, and therefore, a quality index is created in this thesis. The index must be adaptable to future needs. Additionally, occupational must be addressed at every stage of investment projects, starting from the procurement tender phase and covering all contractors on site. Environmental aspects are closely linked to these investment projects, and the current level of demand is being assessed.
The study examined public procurement legislation and its requirements regarding quality scoring as part of tendering process. Maintaining a quality index was identified as a continuous process, and therefore, actions within a standard quality management model were explored to ensure the index is both controllable and transparent. To structure the development of the quality index, the phases of building a performance measurement system were followed. In order to meet the needs defined by the client organization, the study incorporated insights from companies operating in similar environments. Consequently, research interviews with electrical distribution network operators and contractors in the operational area formed an essential part of the study. The research aimed to identify themes for developing the quality index and to explore other requirements related to tendering criteria in electrical distribution investment projects. The status of environmental progress in tenders related to these investment projects was also discussed during the interviews.
As a result of this study, a quality index consisting of two performance indicators was developed. To measure the construction quality level more precisely, an inspection protocol was selected. To improve occupational safety at construction sites, safety level measurement was chosen as the second performance indicator for the quality index. A guidebook was created to define the baseline requirements and to provide instructions for operating the quality index. Reporting views were also designed. Opportunities for further development of quality index were identified, and to determine the actual costs of poor quality, additional research is required.
Tutkimuksessa perehdyttiin hankintoja ohjaavaan lainsäädäntöön ja pyrittiin huomioimaan lain vaatimuksia laadun pisteyttämiseksi osana tarjousvertailua. Laatuindeksin ylläpitäminen todettiin jatkuvaksi prosessiksi. Siksi selvitettiin laadunhallintamallin toimintaa, jotta indeksin hallintaan saatiin työkaluja ja läpinäkyvyyttä. Indeksin rakentamisen tueksi selvitettiin mittariston rakentamisvaiheita, jotta kehittämisessä noudatetaan selkeää rakennetta. Tutkimuksen tueksi tarvittiin hyväksi havaittuja käytäntöjä, joita kartoitettiin haastatteluiden avulla. Haastattelut kohdennettiin verkkoyhtiöihin sekä urakoitsijoihin, jotka toteuttavat hankkeita samanlaisessa toimintaympäristössä. Kokonaisuudesta etsittiin teemoja sekä käytäntöjä, jotta indeksi palvelee toimeksiantajan tarpeita. Haastatteluista pyrittiin löytämään muita hankintojen kilpailutukseen liittyviä ehtoja ja selvittämään ympäristöasioiden edistämiseen liittyen toimintaympäristön tilannetta.
Tuloksena rakennettiin laatuindeksi, joka koostuu kahdesta tekijästä. Rakentamisen teknisen laadun mittaamiseksi tarkemmin valittiin selkeä tarkastuspöytäkirja. Työturvallisuuden edistämiseksi, toiseksi tekijäksi valittiin työmailta mitattu turvallisuustaso. Laatuindeksistä tehtiin käsikirja ja suunniteltiin raportointinäkymät läpinäkyvyys huomioiden. Toimeksiantajalle asetettiin lähtötasovaatimukset, mitkä laatu- ja turvallisuustiedon keräämisessä tulee saavuttaa ja kerättiin toimenpide-ehdotuksia toiminnan käyttöönottamiseksi. Indeksin laajentamiseksi kirjattiin jatkokehitysmahdollisuuksia ja toteutuneiden laatukustannusten seurannan havaittiin tarvitsevan lisätutkimusta, jotta heikon laadun todellinen hinta selvitetään.
The study examined public procurement legislation and its requirements regarding quality scoring as part of tendering process. Maintaining a quality index was identified as a continuous process, and therefore, actions within a standard quality management model were explored to ensure the index is both controllable and transparent. To structure the development of the quality index, the phases of building a performance measurement system were followed. In order to meet the needs defined by the client organization, the study incorporated insights from companies operating in similar environments. Consequently, research interviews with electrical distribution network operators and contractors in the operational area formed an essential part of the study. The research aimed to identify themes for developing the quality index and to explore other requirements related to tendering criteria in electrical distribution investment projects. The status of environmental progress in tenders related to these investment projects was also discussed during the interviews.
As a result of this study, a quality index consisting of two performance indicators was developed. To measure the construction quality level more precisely, an inspection protocol was selected. To improve occupational safety at construction sites, safety level measurement was chosen as the second performance indicator for the quality index. A guidebook was created to define the baseline requirements and to provide instructions for operating the quality index. Reporting views were also designed. Opportunities for further development of quality index were identified, and to determine the actual costs of poor quality, additional research is required.