Ensihoidon toteuttama triage suuronnettomuuksissa : scoping – katsaus

Abstract

Suuronnettomuudella tarkoitetaan erityisen vakavaa onnettomuutta, jossa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä, aiheutuneet vahingot tai onnettomuuden luonne ylittävät tavanomaiset mittasuhteet. Suuronnettomuuksissa hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti ja käytössä olevat ensihoidon ja terveydenhuollon resurssit ylittyvät. Suuronnettomuudessa suuren potilasmäärän hallitsemiseksi on kehitetty triagemenetelmiä, joiden avulla potilaat luokitellaan vamman vakavuuden ja hoidon kiireellisyyden mukaan. Triagen tarkoituksena on varmistaa, että vakavasti loukkaantuneet, mutta pelastettavissa olevat potilaat saavat hoidon etusijalla, kun taas lievemmin loukkaantuneet potilaat voidaan hoitaa myöhemmin. Näin rajalliset resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ja kuvailla scoping-katsauksen keinoin tutkimustietoa ensihoidon toteuttamasta triagesta, sekä selvittää millaisia eri ensihoidon käyttämiä triagemenetelmiä tutkimuskirjallisuudessa on kuvattu. Tavoitteena on muodostaa löytämästämme tiedosta selkeä kokonaiskuva ensihoidon suorittamasta triagesta suuronnettomuustilanteissa. Aineisto kerättiin PubMed ja CINAHL tietokannoista. Lopullinen aineisto koostui kymmenestä kansainvälisestä artikkelista.

Kansainvälisesti käytössä on useita erilaisia triagemenetelmiä, eikä mikään yksittäinen triagemenetelmä ole vielä vakiinnuttanut asemaansa optimaalisena menetelmänä suuronnettomuustilanteessa. Ensihoitajien kokemuksissa triagen käytöstä suuronnettomuustilanteessa korostuvat toiminnan tehokkuus, kokemus ja priorisointi, arviointi ja päätöksenteko sekä triagemenetelmien käytettävyys. Tulosten perusteella näihin vaikuttaa niin yksilölliset, että järjestelmätason tekijät.