Työmenekkien seuranta ja kehittäminen julkisivun peruskorjauksessa
Seppälä, Juha-Matti (2026)
Seppälä, Juha-Matti
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601111189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601111189
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään parvekelinjaston saneerauksen työmenekkejä osana laajempaa julkisivun peruskorjausta. Julkisivusaneerauksen kohteena oli vuonna 1965 rakennettu kerrostalo.
Tavoitteena oli verrata teoreettista työmenekkiä korjauskohteen toteutuneisiin työmaamenekkeihin ja löytää perusteita, joihin tulevien kohteiden urakka- ja aikataulusuunnittelussa voidaan tukeutua. Teoreettisten menekkien laskenta perustuu Ratu-kortistosta saataviin tietoihin, kun taas toteutuneet menekit kerättiin työmaapäiväkirjan avulla. Työmenekkejä tarkasteltiin erityisesti puuverhoillun ulkoseinän uusimisen, betonipintojen korjauksen ja lattian pinnoituksen osalta.
Vertailussa havaittiin, että betonipaikkausten osalta työmenekit vastasivat hyvin aiemmin koottua tietoa työn kestosta. Lattian pinnoituksen, sekä ulkoseinän paneloinnin osalta työmenekit ylittivät niille varatut kestot.
Voidaan todeta, että tulevaisuuden urakkalaskentaa ja aikataulusuunnittelua kehitettäessä on syytä tehdä jälkilaskentaa, jossa urakan työvaiheet puretaan omille litteroilleen. Näin saadaan vertailukohtia, kun laskentaa vastaisuudessa tehdään. Työaikasuunnittelun kehittämiseksi etsittiin kehitysideoita Last Planner -menetelmästä sekä tahtituotannon hyödyntämisestä.
Tavoitteena oli verrata teoreettista työmenekkiä korjauskohteen toteutuneisiin työmaamenekkeihin ja löytää perusteita, joihin tulevien kohteiden urakka- ja aikataulusuunnittelussa voidaan tukeutua. Teoreettisten menekkien laskenta perustuu Ratu-kortistosta saataviin tietoihin, kun taas toteutuneet menekit kerättiin työmaapäiväkirjan avulla. Työmenekkejä tarkasteltiin erityisesti puuverhoillun ulkoseinän uusimisen, betonipintojen korjauksen ja lattian pinnoituksen osalta.
Vertailussa havaittiin, että betonipaikkausten osalta työmenekit vastasivat hyvin aiemmin koottua tietoa työn kestosta. Lattian pinnoituksen, sekä ulkoseinän paneloinnin osalta työmenekit ylittivät niille varatut kestot.
Voidaan todeta, että tulevaisuuden urakkalaskentaa ja aikataulusuunnittelua kehitettäessä on syytä tehdä jälkilaskentaa, jossa urakan työvaiheet puretaan omille litteroilleen. Näin saadaan vertailukohtia, kun laskentaa vastaisuudessa tehdään. Työaikasuunnittelun kehittämiseksi etsittiin kehitysideoita Last Planner -menetelmästä sekä tahtituotannon hyödyntämisestä.
