Tietoyhteiskunnan monet ulottuvuudet – kolme puheenvuoroa digikansalaisuudesta

Abstract

Julkaisu käsittelee digikansalaisuuden ulottuvuuksia kolmesta eri näkökulmasta Suomessa ja EU-maissa. Artikkeleissa tarkastellaan digitalisaation vaikutuksia kansalaisten toimijuuteen, palveluiden saavutettavuuteen ja hallinnon kumppanuusperusteisuuteen.

Ensimmäinen metodiesimerkki on trendikatsaus digiasioinnista eri hyvinvointivaltioregiimeissä tilastoaineiston perusteella. Toisena metodiesimerkkinä toimii kuiluanalyysi digipalveluiden käyttäjä- ja tuottajanäkökulmasta kansalais- ja viranomaiskyselyiden välillä. Kolmantena metodiesimerkkinä on monitasoregressiomallinnus kansalaiskyselyn perusteella.

Keskeisiä havaintoja ovat digikuilujen synty, infrastruktuurin merkitys ja kansalaisten muuttuva rooli palveluiden yhteistuottajina. Digikansalaisuudesta on tullut monitahoinen kysymys ja yhteiskuntapoliittisesti vaikeasti ratkaistava kustannuserä, jonka tarkastelu vaatii monimenetelmällistä lähestymistapaa.

Julkaisu on suunnattu erityisesti hallinnon ja sosiaalipolitiikan työntekijöille ja aikuisopiskelijoille sekä päättäjille, jotka kehittävät yhdenvertaisia digipalveluja. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita ja asiantuntijoita, mikä tuo teokseen tutkimuksellisen perustan. Teos soveltuu myös oppimateriaaliksi siitä, millaisten tutkimusasetelmien ja tutkimusaineistojen avulla voidaan tutkia digikansalaisuutta.

Julkaisu pohjautuu Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -tutkimushankkeeseen (2016–2017), jossa tutkittiin digikansalaisuuden muotoutumista harvaanasutuilla alueilla. Hankkeessa toteutettiin laaja kyselytutkimus kansalaisille ja viranomaisille Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla sekä tarkasteltiin monipuolisesti tilastoaineistoja.