Ilmastuksen säätö PID-ohjauksella
Mauriala, Anni (2026)
Mauriala, Anni
2026
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601161425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601161425
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin PID-säätimen käyttöönottoa jätevedenpuhdistamon ilmastusprosessissa. Tavoitteena oli löytää PID-säätimelle optimit parametrit ja käyttöönottaa PID pohjainen automaattiohjaus. Ilmastuslinjoja oli kaksi, joissa molemmissa oli hapensäädön PID ja painesäädön PID. PID-säätimen tarkoitus oli pitää ilmastuslohkojen happipitoisuudet halutulla tasolla ilman manuaalista puuttumista prosessiin. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullisia eli kvalitatiivisia menetelmiä.
Työssä perehdyttiin jätevedenpuhdistuksen ilmastusprosessiin, prosessin ohjausjärjestelmään sekä PID-säätimen toimintaan. Työssä kokeiltiin eri PID-parametrejä kuukauden kestävän koejakson ajan. PID-parametrejä jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen ja kun löydettiin toimivat arvot, ilmastusprosessi stabiloitui.
Huomattiin, että ilmastuslinjat käyttäytyvät eri tavalla eikä niissä voitu hyödyntää painesäädön osalta samoja PID-arvoja. Ilmastusprosessin olosuhteisiin vaikuttaa moni eri tekijä, joten parhaiten toimivien PID-parametrien löytäminen oli haastavaa.
Hapensäädön PID-arvot olivat molemmissa ilmastuslinjoissa samat ja ne toimivat odotetusti. Näillä säädöillä happipitoisuudet pysyivät asetusarvossa. Painesäädön osalta toisessa ilmastuslinjassa oli haasteita kompressorien toiminnan siirtymisessä automaattiohjaukselle. Lopulta kompressoreille löydettiin optimit PID-arvot ja ilmastuksen toiminta tasaantui.
Työn lopputuloksena syntyi toimiva ilmastuksen PID-pohjainen automaattiohjaus. Ilmastus ei vaadi enää manuaalista puuttumista prosessiin. PID-säätö vähensi happipitoisuuksien suuria muutoksia ja prosessi vakaantui. Työn tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa muiden jätevedenpuhdistuksen vaiheiden PID-säätimien osalta.
Työssä perehdyttiin jätevedenpuhdistuksen ilmastusprosessiin, prosessin ohjausjärjestelmään sekä PID-säätimen toimintaan. Työssä kokeiltiin eri PID-parametrejä kuukauden kestävän koejakson ajan. PID-parametrejä jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen ja kun löydettiin toimivat arvot, ilmastusprosessi stabiloitui.
Huomattiin, että ilmastuslinjat käyttäytyvät eri tavalla eikä niissä voitu hyödyntää painesäädön osalta samoja PID-arvoja. Ilmastusprosessin olosuhteisiin vaikuttaa moni eri tekijä, joten parhaiten toimivien PID-parametrien löytäminen oli haastavaa.
Hapensäädön PID-arvot olivat molemmissa ilmastuslinjoissa samat ja ne toimivat odotetusti. Näillä säädöillä happipitoisuudet pysyivät asetusarvossa. Painesäädön osalta toisessa ilmastuslinjassa oli haasteita kompressorien toiminnan siirtymisessä automaattiohjaukselle. Lopulta kompressoreille löydettiin optimit PID-arvot ja ilmastuksen toiminta tasaantui.
Työn lopputuloksena syntyi toimiva ilmastuksen PID-pohjainen automaattiohjaus. Ilmastus ei vaadi enää manuaalista puuttumista prosessiin. PID-säätö vähensi happipitoisuuksien suuria muutoksia ja prosessi vakaantui. Työn tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa muiden jätevedenpuhdistuksen vaiheiden PID-säätimien osalta.
