Manipuloivat käyttöliittymät : Miten dark patternit näkyvät sovelluksissa ja käyttäjien kokemuksissa
Savolainen, Laura (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601231685
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin digitaalisissa palveluissa esiintyviä manipuloivia
käyttöliittymäkäytäntöjä eli dark pattern -suunnittelua ja niiden vaikutuksia käyttäjien päätöksentekoon ja käyttäjäkokemukseen. Tavoitteena oli selvittää, miten
käyttäjät tunnistavat manipuloivia käytäntöjä, millaisia tunteita ja reaktioita ne herättävät ja miten käyttäjät pyrkivät suojaamaan itseään niiltä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui muun muassa Foggin (2003)
suostuttelevaa teknologiaa käsittelevään teoriaan sekä Oinas-Kukkosen ja Harjumaan (200) esittämään suostuttelevien järjestelmien malliin. Lisäksi hyödynnettiin aiempia dark pattern -tutkimuksia (esim. Mathur ym. 2019; Gray ym. 2018;
Luguri & Lutz 2021; Zac ym. 2025) sekä eurooppalaista ja suomalaista sääntelyä,
kuten digitaalisten palvelujen asetusta (Euroopan parlamentti ja neuvosto
2022/2065) ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2025) ohjeistuksia.
Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kuudelta eri-ikäiseltä käyttäjältä ja sitä täydennettiin omakohtaisella havainnointiaineistolla, kuten Nextory-palvelun testitilauksen analyysillä. Aineisto analysoitiin
laadullisesti teemoittelemalla, jotta voitiin tunnistaa toistuvia kokemuksia ja merkityksiä.
Tulokset osoittivat, että vaikka termi dark pattern ei ollut käyttäjille entuudestaan
tuttu, he tunnistivat manipuloivia käytäntöjä erityisesti monivaiheisissa peruutusprosesseissa, automaattisesti jatkuvissa tilauksissa ja epäselvissä hinnoittelurakenteissa. Käyttäjät kuvasivat tilanteet turhauttavina ja luottamusta heikentävinä,
mutta monet kertoivat kehittäneensä omia strategioita niiden välttämiseksi.
Johtopäätöksissä korostuu, että manipuloivat käyttöliittymät voivat tuottaa yrityksille lyhytaikaisia hyötyjä, mutta ne heikentävät pitkällä aikavälillä käyttäjien luottamusta ja altistavat organisaatiot maine- ja sääntelyriskeille. Työ tuo esiin tarpeen läpinäkyvämmälle ja eettisemmälle suunnittelulle sekä selkeämmälle lainsäädännölle. Lisäksi opinnäytetyö vahvistaa tekijän ymmärrystä siitä, miten käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja kuinka tärkeää on yhdistää käyttäjäkokemus ja etiikka digitaalisten palveluiden kehittämisessä.
käyttöliittymäkäytäntöjä eli dark pattern -suunnittelua ja niiden vaikutuksia käyttäjien päätöksentekoon ja käyttäjäkokemukseen. Tavoitteena oli selvittää, miten
käyttäjät tunnistavat manipuloivia käytäntöjä, millaisia tunteita ja reaktioita ne herättävät ja miten käyttäjät pyrkivät suojaamaan itseään niiltä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui muun muassa Foggin (2003)
suostuttelevaa teknologiaa käsittelevään teoriaan sekä Oinas-Kukkosen ja Harjumaan (200) esittämään suostuttelevien järjestelmien malliin. Lisäksi hyödynnettiin aiempia dark pattern -tutkimuksia (esim. Mathur ym. 2019; Gray ym. 2018;
Luguri & Lutz 2021; Zac ym. 2025) sekä eurooppalaista ja suomalaista sääntelyä,
kuten digitaalisten palvelujen asetusta (Euroopan parlamentti ja neuvosto
2022/2065) ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2025) ohjeistuksia.
Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kuudelta eri-ikäiseltä käyttäjältä ja sitä täydennettiin omakohtaisella havainnointiaineistolla, kuten Nextory-palvelun testitilauksen analyysillä. Aineisto analysoitiin
laadullisesti teemoittelemalla, jotta voitiin tunnistaa toistuvia kokemuksia ja merkityksiä.
Tulokset osoittivat, että vaikka termi dark pattern ei ollut käyttäjille entuudestaan
tuttu, he tunnistivat manipuloivia käytäntöjä erityisesti monivaiheisissa peruutusprosesseissa, automaattisesti jatkuvissa tilauksissa ja epäselvissä hinnoittelurakenteissa. Käyttäjät kuvasivat tilanteet turhauttavina ja luottamusta heikentävinä,
mutta monet kertoivat kehittäneensä omia strategioita niiden välttämiseksi.
Johtopäätöksissä korostuu, että manipuloivat käyttöliittymät voivat tuottaa yrityksille lyhytaikaisia hyötyjä, mutta ne heikentävät pitkällä aikavälillä käyttäjien luottamusta ja altistavat organisaatiot maine- ja sääntelyriskeille. Työ tuo esiin tarpeen läpinäkyvämmälle ja eettisemmälle suunnittelulle sekä selkeämmälle lainsäädännölle. Lisäksi opinnäytetyö vahvistaa tekijän ymmärrystä siitä, miten käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja kuinka tärkeää on yhdistää käyttäjäkokemus ja etiikka digitaalisten palveluiden kehittämisessä.