Asfyksian vaikutukset vastasyntyneillä - hoidon merkitys neurologisessa ennusteessa

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli tarkastella vastasyntyneen asfyksian aiheuttamia seurauksia, riskitekijöitä sekä viilennyshoidon vaikutuksia eloonjäämiseen ja neurologiseen toipumiseen. Otimme selvää myös, miten vastasyntyneen ennustetta voidaan parantaa. Tutkimusaineisto haettiin CINAHL- ja PubMed tietokannoista. Työtä tehdessä seurasimme kahta tutkimuskysymystä. Aineisto koostuu kolmestatoista tieteellisestä tutkimuksesta, jonka analysoimme induktiivisen sisällön analyysin mukaan.

Tulokset osoittivat, että syntymäasfyksia liittyy useisiin äidin, sikiön, ympäristön ja synnytyksen aikaisiin riskitekijöihin. Syntymäasfyksia oli vahvasti yhteydessä vastasyntyneiden vakaviin komplikaatioihin, monielinvaurioihin sekä kuolleisuuteen. Varhainen tunnistaminen todettiin keskeiseksi vastasyntyneen hoidon onnistumisen kannalta. Apgar-pisteytys ja napaverinäytteet olivat tärkeitä menetelmiä asfyksian varhaisessa tunnistamisessa. Viilennyshoito osoittautui tehokkaaksi hoidoksi komplikaatioiden vähentämisessä ja ennusteen parantamisessa, erityisesti silloin, kun hoito aloitettiin nopeasti.

Tuloksia voidaan hyödyntää äitiyshuollon palveluiden ja synnytyksen laadun parantamisessa, erityisesti matalan tulotason alueilla. Hoitohenkilökunnan koulutus ja simulaatioharjoitukset parantavat valmiuksia hätätilanteissa, ja viilennyshoidon saatavuus matalan tulotason alueilla voivat vähentää kuolleisuutta. Pitkäaikainen seuranta asfyktisille lapsille, erityisesti neurologisen ja psykomotorisen kehityksen osalta, mahdollistaa viiveiden varhaisen tunnistamisen ja hoidon.

This thesis was conducted as a descriptive literature review, with the aim of examining the consequences of neonatal asphyxia, risk factors, and the effects of cooling therapy on survival and neurological recovery. We also investigated how the prognosis of the newborn can be improved. The research data were retrieved from the CINAHL and PubMed databases. While doing our work, we followed two research questions. The data consists of thirteen scientific studies, which we analyzed according to inductive content analysis.

The results showed that birth asphyxia is associated with several maternal, fetal, environmental, and perinatal risk factors. Birth asphyxia was strongly associated with severe complications, multiple organ damage, and mortality in newborns. Early identification was found to be essential for the success of neonatal treatment. Apgar scoring and cord blood sampling were important methods for early identification of asphyxia. Cooling therapy was shown to be effective in reducing complications and improving prognosis, especially when treatment was initiated promptly.

The results can be used to improve the quality of maternity care and childbirth, especially in low-income settings. Training of health care personnel and simulation exercises improves emergency preparedness, and the availability of cooling therapy in low-income settings can reduce mortality. Long-term follow-up of asphyxiated children, especially in terms of neurological and psychomotor development, allows for early identification and treatment of delays.