Monipaikkaisen työn vaikutus Kelan eteläisen palveluyksikön palveluasiantuntijoiden työhyvinvointiin
Ahlman, Amanda; Kemppainen, Jenni (2026)
Ahlman, Amanda
Kemppainen, Jenni
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202601302032
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin monipaikkaisen työn vaikutusta Kelan eteläisen palveluyksikön palveluasiantuntijoiden työhyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja työn sujuvuuteen. Tarkoituksena oli selvittää, miten monipaikkaisuutta voidaan hyödyntää organisaation kehittämisessä ja henkilöstön sitouttamisessa. Monipaikkaisuuden merkitystä tarkasteltiin erityisesti työyhteisön vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa monipaikkaisen työskentelymallin vaikutuksia hyvinvointiin, selvittää kokemuksia ja näkemyksiä sen eduista ja haasteista ja luoda kehitysehdotuksia, joilla tiimihenkeä ja työn sujuvuutta voisi vahvistaa. Keskeisiä käsitteitä olivat työhyvinvointi, monipaikkaisen työn malli ja etätyö, yhteisöllisyys ja työn sujuminen sekä monipaikkaisen työn johtaminen.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja monivalintakysymykset Webropol-työkalua hyödyntäen.
Tuloksissa korostui, että monipaikkainen työ tukee työssä jaksamista sekä lisää joustavuutta ja arjen hallintaa. Erityisesti etätyö koettiin työkykyä lisäävänä etuna ja sen koettiin parantavan työstä palautumista. Yhteisöllisyyden koettiin jonkin verran heikentyneen etätyön vuoksi, mutta vastauksissa korostui myös oman aktiivisuuden merkitys vuorovaikutuksen ylläpidossa. Monipaikkaisen työn ei koettu vaikeuttavan työntekoa, mutta työn sujuvuutta haastoivat kuitenkin mm. työvuorosuunnittelu. Johtopäätöksenä monipaikkaisella työllä on myönteinen vaikutus työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen, mutta edellyttää toimivaa johtamista ja suunnitelmaa yhteisöllisyyden ylläpitämiseen.
Työ toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja monivalintakysymykset Webropol-työkalua hyödyntäen.
Tuloksissa korostui, että monipaikkainen työ tukee työssä jaksamista sekä lisää joustavuutta ja arjen hallintaa. Erityisesti etätyö koettiin työkykyä lisäävänä etuna ja sen koettiin parantavan työstä palautumista. Yhteisöllisyyden koettiin jonkin verran heikentyneen etätyön vuoksi, mutta vastauksissa korostui myös oman aktiivisuuden merkitys vuorovaikutuksen ylläpidossa. Monipaikkaisen työn ei koettu vaikeuttavan työntekoa, mutta työn sujuvuutta haastoivat kuitenkin mm. työvuorosuunnittelu. Johtopäätöksenä monipaikkaisella työllä on myönteinen vaikutus työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen, mutta edellyttää toimivaa johtamista ja suunnitelmaa yhteisöllisyyden ylläpitämiseen.
