Itsensä johtamisen merkitys AMK-opettajien työhyvinvoinnissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella itsensä johtamisen merkitystä ammattikorkeakouluopettajien työhyvinvoinnissa sekä tunnistaa niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka joko tukevat tai heikentävät jaksamista. Tutkimus toteutettiin Vaasan ammattikorkeakoulussa.

Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa aineisto koostui kolmesta teemahaastattelusta sekä opettajille suunnatusta kyselystä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja kuvailevien tilastojen avulla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin työn vaatimusten ja voimavarojen mallia, työn imun käsitettä sekä itsensä johtamisen teoriaa.

Tulosten perusteella opettajien itsensä johtamisen taidot ovat keskimäärin vahvoja ja tukevat työnhallintaa monin tavoin. Suurin jännite syntyy siitä, että yksilölliset taidot eivät riitä kompensoimaan rakenteellista kuormitusta. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa työpäivän rytmi on hajanaista ja tehtävien määrä kasvaa. Erityisesti aikapaineet, lukujärjestysten pirstaleisuus, epäselvät vastuut, jatkuvat keskeytykset ja työtilojen rauhattomuus nousivat keskeisiksi kuormitustekijöiksi. Työn imu ja työn merkityksellisyys liittyivät vahvasti opiskelijoiden kohtaamiseen, mutta niiden ylläpitäminen koettiin haastavaksi kuormittavissa rakenteissa.

Organisaatiotason kehittämiskohteiksi nousivat työnjaon selkeyttäminen, tukipalveluiden parempi hyödyntäminen, palautumista tukevien käytäntöjen vahvistaminen sekä työtilaratkaisujen kehittäminen. Tuloksissa korostui myös tarve ennakoivalle viestinnälle ja yhteisille priorisointikäytännöille tilanteissa, joissa tehtäviä on enemmän kuin käytettävissä oleva aika realistisesti mahdollistaa.

Tutkimus tuottaa organisaatiolle konkreettista ja käytännönläheistä tietoa opettajien työhyvin-voinnista ja sen rakenteellisista edellytyksistä. Tuloksia voidaan hyödyntää työjärjestelyjen, työtilojen, viestinnän ja työnjaon kehittämisessä. Lisäksi löydökset osoittavat, että opettajien hyvinvointiin panostaminen tukee suoraan opetuksen laatua ja opiskelijoiden oppimiskokemuksia, mikä tekee kehittämistyöstä strategisesti merkittävää.