OKR-mallin hyötyjen arviointi suomalaisessa kaupan alan konsernissa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona eräälle suomalaiselle päivittäistavarakaupan organisaatiolle. Lähtökohtana oli organisaation strategian toteutuksen haasteet, henkilöstön sitouttaminen strategisiin toimenpiteisiin ja yhteisten toimintatapojen puuttuminen strategian toteuttamisessa. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella OKR-mallin soveltuvuutta toimeksiantajaorganisaatiolle ja luoda suositus OKR-mallin hyödyntämisestä kyseisessä organisaatiossa arvioimalla sen vahvuuksia, heikkouksia ja käyttökokemuksia. Arvioinnissa käytettiin apuna OKR-mallin teoriaa sekä emoyhtiön tytäryhtiössä tehtyjä haastatteluita. OKR on strategisen johtamisen työkalu, jolla mitataan tavoitteita ja avaintuloksia. OKR-malli tuo organisaatiolle läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä strategisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kaupan alan ja päivittäistavarakaupan erityispiirteiden esittely sekä OKR-mallin teoria. OKR-mallin teoriassa kiinnitettiin erityisesti huomiota strategiamallin erityispiirteisiin, haasteisiin ja käyttörajoituksiin. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Organisaation suhtautumista OKR-mallin soveltuvuuteen strategian toteuttamisen työkaluna tutkittiin haastattelututkimuksena. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina niin, että yksilöiden henkilökohtainen kokemus tulisi kuuluviin asiantuntija-, esihenkilö- ja johtajatasoilla. Haastattelut analysoitiin hyödyntäen sisällönanalyysia ja OKR-mallin teoreettista viitekehystä.

Haastatteluiden keskeisimpinä positiivisina havaintoina pidettiin yleistä tyytyväisyyttä OKR-malliin strategian toteuttamisen työkaluna sekä organisaation läpinäkyvyyden ja dialogin lisääntymistä. Haasteiksi haastatteluiden pohjalta nousivat OKR-mallin käyttöönottovaiheen ajanvievyys sekä lyhyiden tavoitejaksojen tavoitteiden asetanta.

Tutkielman lopputuloksena OKR-mallia suositeltiin toimeksiantajaorganisaation hyödynnettäväksi tietyin reunaehdoin. OKR-mallin hyödyntämiseen liittyi erityisesti käyttöönottovaiheen haasteita, jotka olivat liitännäisiä johdon sitoutumiseen sekä OKR-mallin vaatimaan soveltuvan yrityskulttuurin luomiseen. Nämä haasteet huomioimalla ja ratkaisemalla OKR-malli pystyisi tarjoamaan organisaatiolle laajoja etuja strategian toteuttamisen, mutta myös kohentuneen yrityskulttuurin osalta. OKR-mallin suosituksessa henkilöstö rajattiin kahteen ryhmään, jotta suositus olisi mahdollisimman relevantti toimeksiantajaorganisaatiolle. Tutkielman suositus on hyödynnettävissä myös muilla toimialoilla kuin päivittäistavarakaupassa, koska esiin tulleet OKR-mallin vahvuudet ja haasteet ovat todennettavissa teoreettisen viitekehyksen kautta, minkä vuoksi niiden sovellettavuus on tutkittua toimialaa laajempi.